Korpimaa* · 09.07.2015

“Tämä on näytelmä, joka on tehty kainuulaisille”

            
Punaisen viivan ohjaaja, lavastaja Ralf Forsström

Punaisen viivan ohjaaja-lavastaja Ralf Forsström

Suomenruotsalainen helsinkiläinen, joka on ollut kesäsotkamolainen jo 35 vuotta, määrittelee Ralf Forsström asuinpaikkansa kysyessämme sitä häneltä.

– Minulla on Petäjävaaralla metsätila, jonne olen rakentanut kesäateljeeni ja työtilani. Elän aika hiljaiseloa siellä, suhteessa esimerkiksi Sotkamoon, Forsström pohtii.

– Meillä ei ole sähköjä, eikä juoksevaa vettä. Elämme niinkuin ennenkin, ilman mitään mukavuuksia. Kannamme veden kaivosta, kertoo Forsström.

– Olen ollut liian laiska laittamaan aurinkopaneelejakaan, jatkaa hän. Generaattori löytyy työmiehiä varten, jos he tarvitsevat sähköä laitteitaan varten.

Samalla kylällä asusteleva Osmo Polvinen toimi takapiruna, kun Sotkamon Teatteri Havukka keksi pyytää Forsströmiä ohjaamaan ja lavastamaan Ilmari Kiannon Punaisen viivan. Forsström on kuvataitelija ja tehnyt yhteistyötä Heinämäen Kyläyhdistyksen ja kylätalo Heiniksen kanssa järjestämällä mm. 50-vuotistaiteilijauraansa juhlistavat näyttelyt Heiniksen tiloissa vuosina 2012 ja 2013.  Ralf Forsström on myös pitänyt teatteria Tukholmassa, Ruotsissa, toiminut teatterijohtajana Åbo Svenska Teaternissa (Turun ruotsalainen teatteri) ja hänellä on takanaan n. 25 ohjausta ennestään edellä mainituissa teattereissa sekä Helsingin kaupunginteatterissa.

  • Koskaan en ole töitä pyytänyt, vaan minut on aina pyydetty töihin, naurahtaa Forsström.

Punaisen viivan sovitusta kehiteltiin sitä mukaa kun ohjaaja tutustui näyttelijöihin ja tilaan. Käsikirjoitusta ei ollut, eikä Forsström usko paperityöhön teatterin tekemisessä. Tilan haasteita olivat sen muoto ja sen käyttö näytelmässä, sekä tilan valaistus.

–Luimme yhdessä yhden version kirjoista, mutta sovitus lähtee liikkeelle täysin tilan käytön mahdollisuuksista. Minulla on hyvä tilanne, että minulla on aika nerokas lavastaja, jonka kanssa teen yhteistyötä, nauraa Forsström. Hän on siis itse myös lavastanut näytelmän.

– Puvut ovat pääosin omaa kokoelmaani, samoin huonekalut. Koko kylä auttoi haalimaan kasaan mattoja, joita on ainakin 400.

Forsström pohtii näytelmän olevan naisten näytelmä.

  • Vahvoja kainuulaisia naisia! Tämä on naisten näytelmä. Kuppari-Kaisakin on kuin  kainuulainen medeia ja näytelmän sankari on ilman muuta perheen äiti, jatkaa mies.

  • Tästä minä tykkään, sillä myös äitini oli voimakas nainen, muistelee Ralf Forsström.

  • Palaute on ollut erittäin positiivista. Tämä on näytelmä, joka on tehty kainuulaisille. Ihmiset tulevat kiittelemään kadulla tästä kokemuksesta. Näytelmää ei ole tehty kriitikoille, toteaa Ralf Forsström vielä.

Näyttämön ja katsomon yhteistila on sisustettu kauttaaltaan räsymatoilla ja yleisö istuu räsymatoin päällystetyillä kapeilla penkeillä. Ensivaikutelma tilasta on sykähdyttävä. Yleisö istuu vaatimattoman ja pienen näköisenä pitkillä penkeillä ja ylimääräiset äänet tukahtuvat räsymattoihin. Näyttelijät työskentelevät koko tilassa, joten yleisö on mukana sisällä näytelmässä, eikä katso tapahtumaa ulkopuolisen silmin.

Punainen viiiva kertoo kainuulaisesta kurjuudesta, nälästä ja siitä, kun naiset saivat vuonna 1907 äänioikeuden. Miten tuo vaikutti köyhän korpimaan asujiin ja minkälaista myllerrystä se aiheutti sen ajan yhteiskunnassa, selviää vain katsomalla tämä hieno ja tunteita nostattava näytelmä, josta löytyy upeita näyttelijäsuorituksia sekä dramaattisia käänteitä. Vaikka Ilmari Kiannon kirjoittama kirja on yli satavuotta vanha, näytelmästä onnistuu löytämään yhtymäkohtia tämän päivän pinnalla poltteleviin aiheisiin kuten politiikkaan.

Kysyttäessä miksi Kainuussa on hyvä asua ja tehdä töitä, vastaa Forsström:

  • Olen tässä oppinut tietämään, miksi Suomen kulta-ajan taiteiljat kävivät täällä. Nimittäin valon takia. Tämä kesän valo on aivan ihmeellinen. Se on yksi asia. Sitten on nämä happirikkaat metsät. Kolmantena mainitsen ihmiset. Ihmiset ovat lämpimiä, niinkuin Itä-Suomen ihmiset tuppaavat olemaankin.  Tämä on kuvataitelijan huomio asiasta, luettelee Ralf Forsström.

Heinämäen kyläyhdistys & Heinis www

Kainuun kesäteatterien esitykset Korpimaassa

This post has already been read 550 times!

Minnamoira – Follow me