Nyt ollaan varmaan voiton puolella. Nimittäin tänään oli kolmas työpäiväni, enkä saanut sen päätteeksi potkuja! Itse asiassa Päällikkö tilasi minulle tänään oman työpuhelimen, joten vaikuttaa siltä, että mun työ jatkuu täällä Utsjoella.Tänään sain ja sain myös elämäni ensimmäisen annoksen jättirapua. Käykäähän katsomassa Restaurant Deatnu:n lammasviikko! Aamulla ajoin pienessä tihkusateessa maastopyörällä töihin Tenojoen maisemia ihaillen. Voi vitsi, oikeesti!
Ensimmäisenä työpäivänäni löysin toimistoni hyllyltä nätin nahka/hopea-rannekorun ja sain sen tervetuliaislahjaksi. Jo samana päivänä jäin “ylitöihin” kun paikalle törmäsi kotimaisten puu-, nahka- ja luutuotteiden myyntiesittelijä. Hän lahjoi pomoa ja minua 100km/h tuulta kestävillä sateenvarjoilta. (Googlaa Senz).
Tänään töiden jälkeen kävin ruokakaupassa Nuorgamissa. (aivot vinksahtaa tätä ajatellessa). Deatnussa on hyvät aamupalat ja lounaspöytä, saan syödä siellä pientä maksua vastaan päivittäin molemmat kattaukset. Asuntoonkin olen erittäin tyytyväinen.
Koska täällä on jo valmiiksi toinen kajaanilainen Minna, niin minua ruvetaan kuulema työporukan toimesta kutsumaan Moiraksi 
. Työkavereilla on lähes kaikilla koiria ja maastopyöriä! Ja porukka on hulvattoman hauskaa, kunniamaininnan tästä saa kokki. Ja ihan oikeesti, firman värit on musta ja oranssi ja sehän sopii mulle paremmin kuin mikään. Ja yrittävät pirulaiset vielä tehdä minusta lihansyöjän… Olen siis ollut kala-vege jo 23 vuoden ajan.
Olen siis oikeasti tyytyväinen tähän tilanteeseeni. Nyt kun löytyisi joku kainalopaikkakin. Kaikkeahan ei tietenkään voi saada.
This post has already been read 1393 times!
