Nykyajan viestintämaailmassa avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen on noussut viestinnän lähes tärkeimmäksi tehtäväksi. Viestintä ei enää ole mekaanista tiedottamista, vaan uusien viestintäkanavien ilmaantuessa vuorovaikutuksen tärkeys on noussut pinnalle ja sen taidokkaasti hallitsevat yritykset ja yhteisöt pärjäävät parhaiten niin markkinoinnissa kuin brändin luomisessa. Aika ajoin tulee esille karmivia esimerkkejä varsinkin sosiaalisessa mediassa, kuinka harkitsematon kommentti tai vastaus asiakkaalle ongelman ilmetessä saattaa paisua valtakunnanlaajuiseksi pullataikinaksi jota vatvotaan ja ruoditaan niin perinteisessä lehdistössä kuin erilaisilla sosiaalisen median foorumella.
Jotkut yritykset ja yhteisöt ovat omaksuneet nopeasti viestinnän uudet tuulet, mutta on myös niitä tahoja joiden perustavanlaatuinen viestintäongelma ei ole viestinnän kanavien käyttö/käyttämättömyys, vaan itseasiassa viestinnän epäsäännöllisyys tai jopa sen kokonaisvaltainen puute.
“Onhan tästä puhuttu”
Viestinnän puute ajaa pahimmillaan työntekijät ja yhteisön jäsenet eriarvoiseen tilaan. Kun asioista puhutaan kahvihuoneessa, x tiimin palaverissa unohtaen tiimit y ja z keskustelun ulkopuolelle tai kun Matti on juuri tekemässä asennusta asiakkaan luona palaverin aikaan, luodaan pahimmillaan viestintäkulttuuria, jossa tiedostamatta tai jopa tietoisesti syrjitään yrityksen ja yhteisön jäseniä. Tiedon puute syrjii. Työntekijä tai yhteisön jäsen joka jatkuvasti jää tiedonkulun ulkopuolelle kokee ettei hänestä välitetä.
Onnistuneen sisäisen viestinnän edellytys on, että tieto kulkee tasapuolisesti kaikille organisaatiossa yhtä aikaa.
Viestinnän ei tarvitse olla suomenkielen maisterin tuottamaa tekstiä. Pääasia on, että informoidaan. Älä myöskään kerro vain että mitä, vaan muista kertoa, missä, milloin ja miksi. On kuulijan aliarvioimista jättää kertomatta syyt, miksi toimenpide tai asia tehdään. Ole myös aidosti vuorovaikutuksellinen ja vastaa kysymyksiin.
Kuulijan vastaamattomat kysymykset aiheuttavat yrityksen/yhteisön sisäistä spekulaatiota ja saattavat jopa aiheuttaa väärän tiedon leviämisen, joka voi olla äärimäisen haitallista sekä yrityksen toiminnan, että sisäisen ilmapiirin kannalta. Luodaan kaksi tiedon tasoa ja sitä kautta myös kaksi eriarvoista työntekijätasoa. On tietenkin asioita joita esim. johtotaso ei voi aina työntekijöilleen paljastaa, mutta mitä enemmän rehellistä ja oikeaa tietoa voidaan jakaa, sen vähemmän tiedon puute pääsee aiheuttamaan huhupuheita ja eriarvoisuutta yhteisössä.
Onko teidän organisaatiollanne/yhteisöllänne viestintästrategiaa? Viestintästrategian ei tarvitse olla monimutkainen. Yksinkertaisin viestintästrategia on sitä, että sovitaan kanava/t mitä kautta viestitään, kuka viestii ja millä tavalla. Ja sitten sitoutetaan organisaatio tähän viestintätapaan.
Hyvä johtajuus voi kariutua huonoon viestintään.
LÄHTEET:
Dingle.fi – Jarkko Sjöman: Erämökkijohtaja http://dingle.fi/2015/06/09/eramokkijohtaja
Spym.fi – Sisäinen viestintä = TÄRKEÄÄ!! http://www.spym.fi/blogi/sisainen-viestinta-tarkeaa
Talouselämä – Marjut Tervola: Vältä sisäisen viestinnän sudenkuopat http://www.talouselama.fi/tyoelama/valta-sisaisen-viestinnan-sudenkuopat-3397543
Julkaistu ensin Kajaani Design Mafian sivuilla
This post has already been read 568 times!
