Blog / Suomeksi · 06.07.2021

Ekaa kertaa ilman koiraa vuosikymmeneen

Olen ollut nyt ilman koiraa kuukauden ja pari päivää. On ihan ihmeellinen olo. Ei siis ihmeellinen, mutta oikea sana lienee puutteellinen. Ihankuin olisin menettänyt yhden raajoistani. Kun tulen kotiin, minulla on muutaman sekunnin hämmennys, kun koira ei tulekaan ovelle vastaan. Sitten muistan, että ainiin – eihän meillä ole enää koiraa! Oikeastaan aika kamala tunne.

Salaa olen jo vilkuillut pentuja eri foorumeilta ja kotia etsiviä adoptiokoiria. Kaverikin on linkannut minulle muutamia kotia etsitään koiralle -julkaisuja Facebookista. En kyllä kuitenkaan usko, että juuri nyt haluan kuitenkaan ottaa koiraa, tai koiranpentua. Se tuntuu vähän niinkuin pettäisi entistä koiraa jotenkin. Seska oli aivan mahtava koira. Ja olisi inhottavaa, jos se seuraava koira ei olisikaan niin mahtava. Voisiko niin käydä edes?

Mummokoirakaverukset rantavedessä
Mummokoirat biitsillä

Koirat ovat erilaisia personallisuuksia

Minulla on ollut aiemmin vain toinen koira pennusta asti ja se oli myöskin mitä mainioin tapaus. Se stressasi junassa ja bussissa jonkin verran, mutta tämä viimeisin, Seska, ei tehnyt sitä. Jos ottaisin uuden pennun nyt, saisi tehdä taas aivan uudet virheet koiran kasvattamisessa. Kaikki minun koirani ovat olleet loistavia matkustamaan. Edesmennyt saksanpaimenkoirani Seven matkusti 12 eri Euroopan maassa. Se oli ihan huippujuttu!

Omenavaras

Seska keskittyi enemmänkin kotimaanmatkailuun, mutta rakasti autoani ja tunnistikin sen jo moottorin äänestä. Seska myös rakasti omenoita yli kaiken! Sen pentuaikana, Raaseporissa asuessamme, se napsi kesällä ja syksyllä kaikki puista tippuneet, hieman mädäntyneet omenat. Sitten se tuntui olevan pikkupöhnässä, hotkittuaan jopa 12 mätää omenaa. Vatsaongelmia sille ei kuitenkaan tullut koskaan. Läpi elämänsä se tykkäsi enemmän omenoista kuin mistään luista. Testasinkin sen jopa, tarjosin sille omenaa ja toisessa kädessäni oli luu. Se valitsi aina omenan ja palasi sitten sen syötyään hakemaan vasta luun. Hassu koira.

Hei hei Seska! Minulla on sinua kova ikävä. Vieläkin alkaa itkettämään kun tulee puheeksi että jouduin luopumaan koirastani. Koiranomistajan viimeinen vastuu on saatella lemmikkinsä ikuiseen uneen rauhallisesti, ja ajoissa, niin ettei se kärsi turhaan.

Seska koira ja sitruunat
Sitruunaa, hunajaa ja koira. Kolme asiaa jotka flunssassa oleva ihminen tarvitsee.

This post has already been read 1111 times!

Minnamoira – Follow me