Blogi Työ(ttömyys)

Työharjoittelija on halpatyövoimaa

Olen työharjoittelussa. 43-vuotiaana. En muista montakaan kertaa elämässäni että olisin ollut työharjoittelussa. TET-jaksolla olin Kainuun Musiikissa ystävän kanssa, kun olin 13 tai 14-vuotias. Meillä oli kai TET-jaksoja muitakin, mutta jostain syystä tämä on jäänyt mieleeni. Pahoittelut niille muille paikoille, jos olen teidät unohtanut. Nyt kun tarkastelen menneisyyttä, niin näyttää oikeasti siltä, että en ole ollut ILMAISESSA työharjoittelussa ikinä. Siitä yhdestäkin kesäharjoittelupaikasta Pohjois-Karjalan AMK:ssa, sain ihan palkkaa. Se taisi olla vuonna 1998.

Työelämäni alku

No kuitenkin. On aika hauska idea olla työharjoittelussa ensimmäistä kertaa, kun on ollut työelämässä … … 18 vuotta? Vai mistä se työelämä lasketaan alkaneeksi? Valmistumiseni jälkeen 25-vuotiaana olin juuri muuttanut Norjaan ja kilpailin siellä työpaikoista norjalaisten nuorten kanssa ja olin kummajainen. Norjalaiset nuoret olivat siinä vaiheessa paiskineet töitä jo 6-8 vuotta. Minulla oli vain muutama kesätyökokemus opintojeni kesälomilta ja nekin sosiaalitoimiston lähettäminä “vastikkeellisina työjaksoina”. Muistatteko nämä 90-luvun alkupuolen lamakesiltä? Meillä duunareiden pennuilla ei ollut niitä kesätyöpaikkoja, mutta muutama kaveri pinosi papereita pankissa kun vanhemmat sattuivat olemaan vähän korkeammilla palleilla siellä, tai sitten isän raksalla tms.

Takaisin työharjoitteluun. Teen työharjoittelua kahdelle yritykselle. Yhdellä yrityksellä ei ollut tarpeeksi digimarkkinointia yhdelle, joten teen sitten kahdelle. Toiveenani olisi, että jos yksi yritys ei voi minua palkata, niin ehkä kaksi, tai jopa kolme yritystä voisi työllistää minut työharjoittelun jälkeen.

Mitä minä siis teen?

Mä rakastan digimarkkinointia. Tottakai somepostausten tekeminen ja suunnitteleminen ja niiden ajastaminen on rutiininomaista työtä, mutta mä saan tehdä sitä itsenäisesti. Tykkään yritysten tuotteista (molempien yritysten) ja kunhan pääsen tekemään sen toisenkin yrityksen markkinointia, luulen, että mulla on ihanasti kädet täynnä.

Ei silti, etteikö ne olisi täynnä jo nyt. Olen siis tehnyt WordPress-pohjalle verkkosivuja nyt JuriS Travelille … muutaman kuukauden. Homma ei oikein edennyt kesällä, Juri oli lomilla, mulle sattui kaikenlaista paskaa ja työrytmiä ei oikein tullut. Nyt sitten kun alkoi tämä kolme päivää työharjoittelua – kaksi päivää opiskelua, niin homma toimii. Se toimii yllättävän hyvin! OAMK:sta tulevat luennot voi katsoa myös etänä AC-yhteyden kautta (Adobe Connect), niin mikäs tässä.

Työskentely kotona on vaikeaa koiran kanssa

Ensi alkuun kipuilin kotona työskentelyn kanssa. Koira ei oppinut mitenkään, että kun istun tässä koneella, ei minua voi tulla tökkimään kuonolla. Heti kun nousen tuolilta ylös, lähestyy se kuitenkin minua toiveikkaana…. kyllä se muutaman rapsutuksen saakin, mutta pakkautuu mukaan esim. WC:hen tai istua napottaa lattialla kun valmistelen itselleni teekupposta. Sitten se yrittää tulla työpöydän alle jalkatilaan. Ihanan läheisriippuvainen elukka. <3 Lepuutan jalkojani sen päällä ja se nauttii siitä ihan hirvittävästi. Sille tulee kuitenkin pian kuuma minun villasukkajaloistani ja se siirtyy sitten pois.

Mummokoira Seska
Luita, omenoita, raksuja, juustoa. Ja sitten mä haluan …

On jotenkin ihan raivostuttavaa yrittää lohduttaa itseään sillä ajatuksella, että saan tästä tarvitsemaani työkokemusta. Ja juu, kyllä, tarvitsen työkokemusta, sillä minulla ei ole tähän mennessä ollut varsinaista digimarkkinoinnin/sisällöntuotannon “virallista” kokemusta. Nyt sitä voi laittaa sitten CV:henkin asti. Turhauttavaa tästä tekee se, että minä osasin näitä asioita jo ennen koulutusta. Se mikä puuttui, oli se näyttö mitä lyödä tiskiin, kun menen työhaastatteluun. No, sekin puute on nyt kohta korjattu. Mutta kun minä tarvitsen rahaa. Palkkaa. Auto ei uusiudu itsestään, eikä asuntolaina lyhene työharjoittelun hyvällä hengellä. Eläkekin on 8 vuotta ulkomailla olleena aika hirvittävän pieni.

Anteeksi. Kuulostan elämääni kyllästyneeltä ämmältä.

Mutta hei, aina oppii uutta. Pieniä tiedonpalasia sieltä täältä ja uusia ohjelmia. Se mitä olen oppinut eniten nyt tähän mennessä, on suunnitelmallisuus. Teen suunnitelman. Viestinnän toimenpiteiden kalenterin. SOSTAC. RACE. Lopputyönä teemme digimarkkinoinnin suunnitelman. Minä olen kirjoittanut jo 7 sivua. Molemmille yrityksille! Vähimmäisvaatimusta sivumäärään ei ollut, mutta kuulema 10 sivua olisi ihan hyvä pituus. Kurssia/koulua on vielä 2 kk jäljellä…. mulla taisi vähän keulia tämä innostus yksi ilta. Hih.

TIlaa heti JuriS Travelin uutiskirje.
Voit tilata JuriS Travelin uutiskirjeen napsauttamalla kuvaa.

Mutta mä pidän siitä mitä teen nyt. Olen työskennellyt jopa 15h päiviä. Unohdun aivan täysin koneen ääreen vääntämään grafiikkaa, selailemaan kuvia, hakemaan tietoa jne. Voin olla tästä fiiliksestä onnellinen. Minusta ei taida tulla ikinä MBA:ta. Mutta minusta voi tulla digimarkkinoija.

Olen kuulema mouse potato. Mouse potato on “a person who spends large amounts of their leisure time or working time on a computer“. Joo, minä se olen!

PS. olen aloittanut ne espanjan opinnot. Huomaan kääntäväni sanajärjestystä nyt espanjaan. Olenko kielipuoli?

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *