Korpimaa*

Fonttien suunnittelemisessa yhdistyy käsin tekeminen ja tietotekniikka

Lapsuutensa Paltamossa asunut, nykyisin forssalainen Juha Korhonen tekee jotain, mitä kovin moni tässä maassa ei tee. Perinteisempien taitelujen kuten piirtämisen ja maalaamisen lisäksi hän suunnittelee fontteja eli kirjasintyyppejä osa-aikatyönään. Kaikki alkoi sattumalta Helsingin Käpylän kirjapainokoulutuksesta.

– Koulussa opiskeltiin kirjan käsinsidontaa. Se oli sitä aikaa, kun tietokoneet alkoivat tulemaan. Siellä oli sellaisia metallisia painolaattoja, jotta tiedettäisiin millaista tää ala on aiemmin ollut. Jossain vaiheessa ajattelin, että olisi todella makeeta saada tuollaset metalliset omalla fontilla.

Tietokoneiden ja internetin yleistyminen mahdollistivat tämän haaveen toteuttamisen. Vähän myöhemmin Korhonen huomasi, että tietokoneillahan voi tehdä itse omia fontteja. Tästä syntyi  Junkohanhero One -niminen kirjasintyyppi 2000-luvun alussa, jonka hän latasi internetiin muidenkin saataville. Silloin hän huomasi, että tämähän homma kiinnostaa.

– Tässä pystyy yhdistämään monia juttuja, joista olen kiinnostunut. Esimerkiksi pelkällä kuvankäsittelyllä ei niinkään rahaa tee, mutta tässä jutussa on mahdollisuuksia vähän tienatakin.

Aluksi Korhonen teki fontteja kaiken muun ohessa, välillä “kieli poskella”. Jossain vaiheessa häneltä tultiin kyselemään, että paljonko maksaa kaupallinen oikeus tiettyyn fonttiin. Silloin hän huomasi, että näitähän voisi myydäkin.

– Joku lähetti maksuna dollarin seteleitä kirjekuoressa. Ajattelin, ettei tämä voi olla ihan pöllö idea. Nämä setelit ovat vieläkin tallella, vaikkeivät vitriinissä ihan kuitenkaan, Korhonen naurahtaa.

Ajan kuluessa Korhonen huomasi, että tätä todellakin kannattaa harrastaa.  Internet on ollut avainasemassa auttamassa hänen käsistään syntyneiden kirjasimien leviämisessä. Viitisen vuotta sitten Korhonen alkoi tekemään kirjasintyyppejä “enemmän tosissaan”.  Fonteista tulee välillä kyselyjä ympäri maailmaa esimerkiksi saksalainen Mac-lehti halusi käyttää kirjasinta. Muutaman kerran vuodessa saattaa tulla pyyntö esimerkiksi joltain kustantamolta, että tekisikö hän heille fontin julkaistavan kirjan kantta varten.

– Japanissa halusivat käyttää fonttia Photoshopiin (kuvankäsittelyohjelma) liittyvässä katalogissa. Siinä vaiheessa olin, että vau.

Taiteilija on bongannut tutun näköisiä kirjaimia esimerkiksi argentiinalaisen bändin levynkansista, jonkun yrityksen pakettiauton kyljestä Kajaanissa ja Metallican keikkajulisteesta.

– Taisi olla vuosi 2007 ja Sick of the Studio -kiertueella bändi oli Helsingissä. Bongasin ratikan, jossa luki että Metallica ja sitten siinä oli mun tekemä fontti pikkusen modattuna, Korhonen selittää hymyillen.

Graafisella alalla on yleistä, että johonkin asiakastyöhön saatetaan suunnitella oma fonttinsa. Korhonen kertoo tietävänsä muutaman henkilön, jotka työn ohessa ovat pari fonttia saattaneet suunnitella. Yhtä tuotteliaita suunnittelijoita Korhonen ei kuitenkaan äkkiseltään tiedä.

– En tunne sinänsä Suomessa tätä alaa tai edes että onko sitä. Nämä huippusuunnittelijathan ovat sitten jossain muualla, hän toteaa mietteliäästi.

Korhosen fontteja saa käyttää ilmaiseksi internet-sivuilla. Mikäli suunnittelee myyvänsä esimerkiksi paitoja tai kahvikuppeja, joita koristaa teksti hänen luomallaan kirjasintyypillä niin silloin taitelija toivoo, että tekijä ostaisi lisenssin kaupalliseen käyttöön. Korhonen on kuitenkin alusta pitäen tiedostanut internetin toimintatavat ja etteivät kaikki näitä toiveita noudata.

“Tylsä päivä on paras inspiraation lähde”
Korhonen on luonut omia fontteja 14-15 vuotta. Välillä on ollut taukoja, toisinaan kirjasimia syntyy kaksi päivässä. Yhteensä hän laskeskelee tehneensä noin kolmisensataa kirjasintyyppiä, joista osa on tehty jollekin taholle yksinoikeudella käytettäväksi. Kaikki eivät etene valmiiksi asti vaan jäävät keskeneräisiksi. Osa julkaistuista kokee välillä pientä päivitystä.

Fonttien tekijän omilla sivuilla on listaus mistä kaikkialta hänen fontteja on ladattavissa ja ostettavissa. Mukana ovat internetin suosituimmat fonttisivustot kuten 1001fonts.com ja dafont.com. Hänen ladatuin kirjasin on Cold Night For Alligators, mutta listalta löytyvät myös sellaiset kirjasintyypit kuin Manamansalo ja Paltamo 88300. Tämän hetken suosikkitekeleekseen tekijä itse nimeää Whispers In The Darkin.

– Lempifontti kyllä vaihtelee aika ajoin, mutta ne on kaikki rakkaita. Ei ihan niin rakkaita kuin omat lapset, mutta kuitenkin, hän naurahtaa.

Korhonen tekee fontteja lähinnä yksin, välillä hänen lapsensa saattaa olla mukana auttamassa. Mies aloittaa monesti kirjoittamalla ja hahmottelemalla jotain paperille.

– Tylsä päivä on paras inspiraation lähde. Siinä kun katselee ympärilleen ja huomaa jonkun fontin, josta tulee mieleen että tuosta teen omanlaisen version, Korhonen kertoo ideoidensa synnystä.

Mitään järkevää paperille kirjoitetun tekstin ei tarvitse, kunhan kaikki kirjaimet ja merkit tulevat esille tekstissä.  Monesti hän vielä käsittelee paperia vaikkapa rytistelemällä ja silitysrautakin on tullut tutuksi tässä hommassa. Käsin tekemällä saa aidomman kuluneen ulkonäön fontteihin, mitä kuvankäsittelyohjelmassa. Seuraavaksi hän ottaa kuvan paperista ja siirtyy käsittelemään tekstiä koneelle.

Fontit syntyvät hänellä paljolti kokeilujen kautta. Esimerkiksi Cold Night For Alligators syntyi, kun Korhonen suihki vettä parvekkeen lasille, otti valuvista pisaroista kuvia ja yhdisti sen kirjaimeen sopivan kuvanmuokkaamisen jälkeen. Tämän jälkeen kuvasta tehdään fontti kirjasintyyppien tekoa varten tehdyssä tietokoneohjelmassa.

– Ei ole yhtä tapaa millä teen. Photari (kuvankäsittelyohjelma) ja piirtäminen ovat ne yleisimmät mitä käytän.

Korhosen tyyli on graafinen. Kirjasimet eivät ole sopivia niinkään tekstin latomiseen, ne ovat rosoisen koristeellisia. Osa ehkä hieman synkkiäkin.

– Sellaisen tekstifontin teko on niin tarkkaa eikä viitsi myydä mitään huttua. Tajuan kyllä, että sellaisen voisi hyvinkin myydä läpi jossain, mutta en jaksa säätää niin tarkkaan. Tämä on kuitenkin ollut harrastus enempi ja tykkään enemmän tälläisestä räkätyylistä, Korhonen kertoo kysyttäessä kirjaisimien ulkonäöstä.

– Nimeäminen on joskus se vaikein vaihe. Haluaisin kovasti tuoda siinä ilmi mitä olen ajatellut tehdessäni. Joskus se menee vaan silleen, että kun joku biisi soi niin fontti saa siitä nimensä, Korhonen toteaa. – Kannattaisi ilmeisesti biisien mukaan fontteja nimetäkin, koska se hyppäävät kappaleen nimellä googlettaessa siihen kärkeen.

Fontti, jota hän suuresti ihailee ja pitää ideaalina on Sound of Print -nimimerkin luoma Polaroid22. Siinä on hänen mielestään kaikki kohdallaan ja se on Korhosen tyylin mukaisesti myös rosoinen.

– Tässähän on se, että kun pitäisi olla 30 kirjainta plus merkit. Sen kun hallitsisi niin kuin vettä vaan, että näkisi jo tehdessään että mikä toimii ja mikä ei, fontintekijä tuumaa. – Saisi sen täydellisen fontin tehtyä, niin sitten voisi ajatella että tää on tehty nyt ja on aikaa puutarhanhoidolle, hän naurahtaa.

Juha Korhosen nettisivut, josta löytyy linkit kaikkiin sivuistoihin mistä hänen fonttejaan saa ostettua ja ladattua: junkohanhero.com
Korhosen fontteja 1001fonts.com:ssa

Korpimaan lukijat saavat Manamansalo-fontin käyttöönsä. Voit ladata sen 1001fonts.comista!

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *