Blogi Korpimaa*

Power metallin hurmiossa Sotkamon Sykkeessä 2014

Sotkamon Syke on hevimusiikkipainotteinen festivaali, joka järjestettiin nyt neljännen kerran, 18-20.7.2014, Vuokatissa. 

Vanha luokkakaverini Mikko Kalermo on ollut jo kahtena vuonna Sykkeen vapaaehtoisena rakentamassa aluetta. Koska ensimmäinen kokemus oli positiivinen, hakeutui hän tietenkin mukaan tänäkin vuonna. Talkooväkeä oli tänä vuonna selkeästi enemmän, kuin aikaisemmin kertoo Mikko. Rekrytointi tapahtui Sykkeen kotisivujen kautta hyvissä ajoin ja mies muistelee täyttäneensä hakemuksen jo huhti-toukokuussa ja saaneensa varmistuksen talkooporukkaan hyväksymisestään piakkoin sähköpostitse. Ennen festivaalia koottiin aidat, kannettiin Bajamajat paikoilleen, sekä vedettiin paljon sähköjohtoja, kertailee hän. Talkooporukka ei tullut paikalle lorvailemaan, vaan tehtävät otettiin vastaan ja ne suoritettiin napakasti ja määrätietoisesti. Sama porukka on purkamassa aluetta sunnuntaina festivaalin jälkeen ja viime vuonna kaikki tehtävään lupautuneet tulivat paikalle, eli krapula ei ole ketään taivuttanut jäämään kotiin, naureskelee hän.  Opastus oli selkeätä ja suunnitelmat tehty selvästi valmiiksi, kehuu hän vielä Sykkeen organisaatiota.

Talkooväki sai panostuksestaan ilmaisen festarilipun, Syke-paidan ja tietenkin työpäivinä ruoan ja kahvia. Mikko, joka on ollut festareilla yhtä kertaa lukuunottamatta joka vuosi, on tietenkin tulossa mukaan myös vuonna 2015 ja todennäköisesti vapaaehtoiseksi jälleen. Työpäivä oli kohtuumittainen ja raskaimmasta osiosta, eli betoniharkkojen raahaamisesta kipeytyivät kädet, mutta sekin on vain positiivista. Tietääpähän tehneensä festareiden eteen jotain, naurahtaa mies.

Ensimmäistä kertaa Sotkamon Sykkeeseen mennessäni en oikein tiennyt mitä odottaa. Toki olen festarikonkari jo yli 22 vuoden takaa, mutta onhan Sotkamon Syke kuitenkin omassa maakunnassa ja siksi tottakai erityinen kokemus. Jostain syystä en ole aikaisempiin tapahtumiin eksynyt, siispä tämä oli neitsytmatka Sotkamon maaperälle festaritarkoituksessa.

Ennakkoasetelma oli ainakin sopiva. En  ollut nähnyt ketään artisteista livenä aikaisemmin. Musiikin puolesta tuttuja olivat Viikate, Sonata Arctica ja tietenkin Battle Beast, jonka faniksi tunnustaudun. Softengineltä olin kuullut vain heidän Euroviisukappaleensa .

Perjantaina olimme ilmaisen bussikuljetuksen varassa ja kuljetus toimi moitteetta, hyvin ilmastoidussa bussissa. Meille jäi muutama hetki aikaa istua nurmikolla alueen ulkopuolella, siihen asti kunnes esiintyjät pääsivät lavalle. Kolme esiintyjää ennen Battle Beastia eivät sytyttäneet kovin. En ollut nähnyt ketään näistä livenä, mutta Viikatteen vitsit tuntuivat liian paljon ennakkoon harjoitelluilta ja niihin kiinnitti liian paljon huomiota, kunnes he soittivat hieman tunnetumpia, radiossakin paljon soitettuja kappaleita. Viina, terva ja hauta. Kiitos ja moi.

Nuorista miehistä koostuva Lost Society oli energistä menoa, mutta se ei silti oikein napannut ja Stam1na ….  oli Stam1na. Minulle ei keikasta jäänyt mieleen ikävä kyllä mitään erityistä.

Battle Beast

Battle Beast toi onneksi pisteet kotiin. Lavalla seisoi nuori nainen, jonka äänialasta riittää niin miehelle ja naiselle. Noora Louhimon haara-asento, joka on vähintään yhtä vakuuttava kuin Elviksen ja ilmaa takova nyrkki, josta tuli väkisinkin mieleen Helsingin keskustan testosteronia ja hikeä tihkuva Kolmen Sepän patsas, veivät yleisön hurmioon. Ainoa häiriötekijä mielestäni oli keikan loppupuolella lavalle raahattu kumivene ja kolme vähäpukeista naista, joiden merkitystä en vieläkään ymmärrä. Ehkä siinä käsiä heilutellessani minulta jäi jotain huomiotta.

Lauantaina olimme paikalla vasta Dog Days Revolutionin aloittaessa. Harmillista, sillä Softenginen loistavan Euroviisuedustuksen jälkeen olisin ollut kiinnostunut kuulemaan poikien muutakin tuotantoa. Jannika B oli myös esiintynyt jo. Dog Daysin muusikot taputtelivat ja kehuivat toisiaan vuoron perään lavalla ja tarjosivat siinä ohessa tasaista rokkia.

Sonata Arctican keikat ovat myös paikalla olleen serkkuni Johannan mukaan aina hyviä. Itse en osannut sanoa heidän keikastaan oikein mitään. Laulajan Toni Kakon  surffarimainen ulkomuoto sai kaikki huomioni ja innostuin henkilökohtaisesti vasta keikan loppupuolella, ehkä helpotuksesta, että se olisi kohta ohitse.  Yritän ihan kovasti tykätä Sonatasta ja Kakko on ihan oikeasti hyvä laulaja. Mutta sitten…  ei niin mitään.

Sabaton

Sabaton olkoon lauantai-illan pelastukseni. Ja niihän se olikin! Sabaton oli rakennellut lavalle panssarivaunun, jonka etuvaloina toimivat kirkkaan keltaiset spotit. Vaunun päällä oli kaksi ns. asetta, jotka näin aseita tuntemattomalle näyttivät joltakin kranaatinheittimen, singon ja automaattikiväärin välimuodolta.

Yleisöä oli kerääntynyt lavan eteen jo tuntia ennen bändin aloittamista ja kun Sabaton aloitti, velloi yleisömeri miksauskopille asti ja jatkui välittömästi takana olevan aidatun anniskelualueen puolella. Nyrkit nousivat ilmaan välittömästi ja pyrotekniikka paukautti lieskat ilmaan. Vau! Soitto kulki kuin äänekkäällä höyryveturilla ja nyrkit vatkasivat ilmassa niin, että paikalle eksyneen sudenkorentokin jäi kiertelemään, kun se ilmeisesti luuli joutuneensa keskelle kaislikkoa käsien velloessa, kuin massiviinen heinäniitty tuulessa.

Bändin esiintyminen oli rentoa ja sujuvaa. Erityisen hyväntuulinen laulaja Joakim Brodén jaksoi ihmetellä yleisön joukossä näkemäänsä seksilelua, eli piiskaa ja saikin sen lavalle testatakseen sitä. Lavalle lensi myös juuri Brodénin kokoa olevat alushousut, vaikkakin naisten malliset. Yleisö mylvi bändin nimeä jokaisen kappaleen välissä ja aiheutti hämmennystä esiintyjissä. “You are the fu*g loudest audience ever, shut the f*k up! ”  karjui solisti mikrofoniin nauraen. Turhaan. SABATON! SABATON! SABATON!

Yleisön joukosta osui bändin silmiin Tessa, 7 v., joka oli oli hevimetal-keikalla ensimmäistä kertaa elämässään. Joakim Brodén heitti tytölle aurinkolasinsa tapahtuneen kunniaksi. Yleisö ratkesi aplodeihin. Bändi muisti kiitellä vielä hevikansaa oikeiden levyjen ostamisesta, sillä Sabatonin uusin levy Heroes nousi kesän alussa maailman TOP 10 levyjen joukkoon.

Loppubiisien aikana Battle Beastin miehet kapusivat lavalle alasti pinkkiä kineesioteippiä (?) miehisissä elimissään ja inva-parkki liikennemerkki kainalossaan. – Mikä ihme viehtymys teillä suomalaisilla on alastomuuteen, nauroi Sabatonin solisti. – Koska kapusitte lavalle, ette pääse enää pois, joten seisotte siinä koko viimeisen kappaleen ajan, uhosi hän vielä perään ja näin sitten tehtiin. – Ette ole ikinä nähneet Battle Beastia näin, huikkasi Brodén vielä mikkiin.

Mahtavaa! SABATON!

Sotkamon Syke päättyi ilotulitukseen, joka ammuttiin festivaalialueen reunalta suoraan festariyleisön ylle jo pimenevässä yössä. Yleisö taputti ja vislasi. Kerrassaan huippulopetus tälle viikonlopulle!

SABATON!

Youtube videoita käyttäjältä tehe841

Katso lisää Sotkamon Syke – kuvia Samu Puurosen Galleriasta.

 

 

You may also like...

1 Comment

  1. Hei! Olitko paikalla Sotkamon Sykkeessä tänä vuonna? Oletko lisännyt kuvia nettiin tapahtumasta? Laita viestiä alle tai sähköpostiosoitteeseen konttori@korpimaa.fi niin voimme lisätä linkin tämän jutun yhteyteen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *