Poika ja koira ovat molemmat kauniita ja herkkiä. Sitkeitä. Poika kertoo huolistaan, kavereista jotka eivät oikeasti ole kavereiata – tai poika ei tiedä. Tiedänkö minä, koska olen aikuinen ja minulla pitäisi olla kokemusta näistä asioista? Mutta minäkin olen joskus hukassa ja yksin.
Koiralla oli kaveri, lajitoveri, joka määräsi kaikesta, dominoi, esti kulkemisen mielensä mukaan. Nyt lajitoveria ei ole ja koira on yksin, ihmisten maailmassa.
Nojatuolissa istuu kaksi yksinäistä kaverusta.