Blogi

Helena Eronen ja hihamerkit – mielipiteeni

Tottahan se on että Perussuomalaisten edustajiin kiinnitetään paljon huomiota, jo pelkästään sen takia että saivat ennätysmääräisen äänivyöryn menneissä vaaleissa. Sitä suuremmalla syyllä he ovat nyt luupin alla, koska eivät politiikanteossa ole tällä edustajamäärällä aiemmin olleet mukana. Paha vain, että Perussuomalaisten politiikka on jäänyt huomiossa syrjään toinen toisistaan kornimpien tempausten vuoksi vapaa-ajalla ja blogosfäärissä. Tempaukset ja eriävät, huonosti esitetyt mielipiteet “naamioituna” vitsiksi tai epämääräiseksi heitoksi, tulevat taatusti lööppeihin, juurikin edellämainitun takia.

Mitä tulee Erosen blogikirjoitukseen, on mielestäni varsin kyseenalaista vitsailla asioista jotka ovat ihmisille tunnetusti aiheuttaneet traumoja. Keskustelupalstoja seuratessa vedotaan järjestään siihen että myös rankkaa huumoria tulisi ymmärtää ja ne jotka eivät sitä tee, ovat tympeitä tosikkoja. Varmasti minuakin olisi natsiaiheinen hihamerkki vitsinä naurattanut stand-up esityksessä tai poliittisessa satiirisessa blogissa kirjoitettuna, mutta jos kirjoittajana on kansanedustajan avustaja on “natsikortti” aika raju veto, varsinkin kun esimies on luupin alla oleva Perussuomalainen.

En silti ymmärrä miksi huumoria pitäisi viljellä toisten ihmisten traumaattisista kokemuksista, joihin sota-aika vääjäämättä kuuluu. Olen itse sen ikäinen, että sota-ajan tieto on minulle vain huhupuheiden, tarinoiden ja historiankirjojen varassa, mutta tiedän silti omien isovanhempieni suhtautumisen vuoksi aiheesta sen verran, että heitä tämä juttu ei ainakaan olisi naurattanut, kun eivät juurikaan asiasta muutenkaan pystyneet puhumaan. Olen sitä mieltä, että kaikista asioista voi kyllä vääntää vitsiä, kun aika ja paikka on sopiva ja se vaatii vitsin esittäjältä tilannetajua, kokemusta ja myös kuulijoilta vitsin esittäjän tuntemista. Siksi varmasti Kaurismäen kommentti on jäänyt vähemmälle huomiolle, sillä hän on juuri tunnettu näistä letkautuksistaan ja omintakeisuudestaan. Rikkautta ei nyt yleisestikään voine mieltää mitenkään tabuksi yhteiskunnassamme. Eronen sen sijaan on tähän asti ollut vain tuntematon avustaja, jonka osamotivaationa kirjoitteluun on varmasti toiminut julkisuudenhakuisuus.

Olen varma, että jos jonkun muun puolueen edustaja viljelisi vastaavanlaista “poliittista huumoria” esimerkiksi lapsista tai vanhuksista, yhteiskuntamme heikoimmista ihmisryhmistä, kohu olisi aivan yhtä suuri. Tähän en edes viitsi mainita esimerkkejä joita nettikeskusteluissa on tullut esille huumorista, jota tulisi ymmärtää, sillä ne ovat aivan järkyttäviä. Perussuomalaisia nyt kuitenkin seurataan erityisen tarkasti, koska heiltä tuli epämääräisiä lausuntoja jo ennen vaaleja ja homma tuntuu nyt täysin levinneen käsiin sen jälkeen.

Miksi Perussuomalaisten politiikka jää vain älämölön aiheuttamiseksi? Olisiko heidän mahdollista virittää keskustelua jonka taso olisi vähän korkeammalla? Eihän kaikkea vaalien jälkeen tapahtunutta mitenkään voi laittaa kokemattomuuden piikkiin? Vai voiko?

julkaistu Paltarissa 12.4.2012

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *