Harrikkarallissa Sotkamossa

Kävimme miehen kanssa kuolaamassa harrikoita heinäkuussa Sotkamossa. Äitini, miehensä ja melkein sisko olivat siis rallyviikonloppuna Vuokatissa ja kävimme heitä moikkaamassa ja samalla tsekkaamassa kulkueen. (Vaikka kaikki asumme 1,7 km säteellä toistamme. Heh)

Letka lähti lauantaina puolen päivän aikaan. Käytimme siis mahdollisuuden pieneen maakunta-ajeluun ja jäätelönsyöntiin Sotkamon torilla.

Kulkue meni ohitse pitkään ja hartaasti. Olin lähestulkoon liikuttunut ja jälkeenpäin melkein sisko myönsi samaa pientä kurkun ahdistustunnelmaa. En tiedä montako vuotta olen kuolannut itselleni omaa harrikkaa. En tiedä toteutuuko se koskaan, vai jääkö tämä eläkeiän harrastukseksi. Ja mies haluaa veneen. Kyllähän minulle se venekin sopisi. Rakastan vettä.

Mutta harrikat, on ne vaan niin hienoja ja niitä saa monen kokoisena ja näköisenä. Katso vaikka.

 

Omnes deteriores svmvs licentia – Too much freedom debases us

 

Yhteistyöllä toimeliaisuutta lasten arkeen

Poni on mukana toiminnassa, erityisesti kärryajelua harjoitellessa! Kuvaaja: Taru Pikkarainen
Poni on mukana toiminnassa, erityisesti kärryajelua harjoitellessa! Kuvaaja: Taru Pikkarainen

– Kunpa tämä jatkuisi kymmenen kertaa, huikkaa tyttö ja astuu tallin ovesta sisään.

– Mä haluun tehä tätä vielä, sanoo poika, hakee talikon ja jatkaa hevosen kakkojen etsintää karsinasta.

Maalla on mukavaa -pienryhmän toiminta on täydessä vauhdissa. Ohjaajat huomioivat jokaista ja opastavat seuraaviin tehtäviin. Tallitöiden jälkeen hevoset voidaan taluttaa sisään harjattaviksi. Energinen ja vilkas poika pysähtyy yllättäen hevosen eteen ja sanoo:

– Minua pelottaa, en uskalla mennä hevosen karsinaan.

Ohjaaja pysyy rinnalla, karsinaan mennään vasta kun lapsesta siltä tuntuu. Ristinkantajat ry on tarjonnut vuodesta 2013 Maalla on mukavaa -pienryhmätoimintaa alakoululaisille.

– Tänä vuonna kolmannen kerran pidetty pienryhmä on osoittanut, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta Sotkamossa, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja, sosionomi (AMK) ja luonto-ohjaaja Heidi Kotilainen.

Ryhmässä opetellaan yhdessä olemisen taitoa retkeilemällä luonnossa, tutustumalla maatilojen eläimiin ja koneisiin sekä opettelemalla uusia taitoja. Ristinkantajien puheenjohtajan, puuseppä Juho Lipposen ohjauksessa tänä vuonna valmistettiin linnunpöntöt. Jokainen sai viedä oman pöntön kotiin. Kotitehtävänä olikin kiinnittää pönttö linnuille sopivaan paikkaan ja seurata kesän yli miten asukkaat viihtyvät.

Pienryhmään osallistujat ohjautuvat yhteistyötahojen suosituksesta. Vanhemmat ilmoittavat lapsensa

ryhmään ja huolehtivat kuljettamisesta. Ristinkantajien ohjaajat vastaavat toiminnasta ja ohjaajia on aina kaksi sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaista. Lisäksi ryhmässä on mukana “isosisko tai isoveli” lapsille.

– Koemme tärkeäksi innostaa nuoria mukaan avustamaan alakoululaisten toiminnassa, nuorten osallistaminen eri tavoin on myös yksi toimintamme kulmakiviä, korostaa ohjaaja, tutkija ja matemaattisten aineiden opettaja Maija Lipponen. Lipponen toimii myös yhdistyksen sihteerinä.

– Olemme erittäin iloisia yhteistyöverkostosta. Kainuussa tällaiseen on hyvät mahdollisuudet. Sotkamon seurakunnan varhaisnuorisotyön kanssa tehty yhteistyö on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi. Myös Kainuun Sote tukee harrastuksena lapsen osallistumista toimintaan. Lisäksi hyväntekeväisyysyhdistys Iloksi ry on ollut tukemassa perheitä, jotta lapsi pääsee mukaan pienryhmään, sanoo Kotilainen.

Retkellä löysimme metsän keskeltä lähteen. Kuvaaja: Maija Lipponen
Retkellä löysimme metsän keskeltä lähteen.
Kuvaaja: Maija Lipponen

Toimintaympäristö on rauhallisessa pihapiirissä, jota ympäröivät metsä ja pellot sekä hevosten laitumet. Tallilta pääsee suoraan pienelle hiekkatielle, joka vie vaaran yli järven rantaan. Vaaralla näkee usein metsäneläimiä ja talvella niiden jälkiä. Ympäröivä kaunis luonto luo ihanteelliset puitteet toiminnalle. Tallissa on kolme hevosta ja yksi poni sekä tallikissa. Mukana tallilla on usein myös koiria. Sosiaalipedagoginen viitekehys on kaiken toiminnan taustalla. Yhteisöllisyys, osallisuus ja luonto ovat toiminnan kulmakiviä.

– Yhdistyksemme idea on tuoda positiivista kierrettä ihmisten elämään. Koen erittäin mielekkääksi työskennellä alakouluikäisten kanssa sillä näen muutoksen jo viiden kerran aikana positiiviseen suuntaan. Tämä menetelmä on todella vahva, pohtii Kotilainen ja jatkaa:

– Monille perheille varsinainen ratsastustunneilla käynti on liian arvokasta. Lisäksi isossa tallissa ja isommassa ryhmässä voi olla vaikeaa keskittyä kuulemaan ohjeita ja noudattaa niitä. Me emme varsinaisesti opettele ratsastamista Maalla on mukavaa- ryhmissä, mutta hevoset ovat yksi osa ryhmän toimintaa ja voimme lasten niin toivoessa myös kokeilla ratsastusta. Tänä vuonna opeteltiin pysäyttämään hevonen hulahula-vanteeseen ja ottamaan iso askel maapuomien yli. Jokunen lapsista uskaltautui jopa ravaamaan kierroksen.

Oman työn arviointi kuuluu toiminnan ammatillisuuteen ja on ohjaajille tärkeää.

– Teimme haastattelututkimuksen Maalla on mukavaa -pienryhmän vaikuttavuudesta ja koimme olevamme oikealla tiellä. Tällainen toiminnallinen yhdessä tekeminen lisää lasten toimeen tarttumista myös kotona. Esimerkiksi lasten halukkuus tehdä kotitöitä lisääntyi ryhmän myötä. Eräs äiti ihmetteli, kun lapsi haluaa viedä roskapussit, Lipponen hymyilee.

Kirjoittaja
Heidi Kotilainen
varapuheenjohtaja
Ristinkantajat ry
Ristinkantajat ry:n nettisivut

“Tämä on näytelmä, joka on tehty kainuulaisille”

Punaisen viivan ohjaaja, lavastaja Ralf Forsström
Punaisen viivan ohjaaja-lavastaja Ralf Forsström

Suomenruotsalainen helsinkiläinen, joka on ollut kesäsotkamolainen jo 35 vuotta, määrittelee Ralf Forsström asuinpaikkansa kysyessämme sitä häneltä.

– Minulla on Petäjävaaralla metsätila, jonne olen rakentanut kesäateljeeni ja työtilani. Elän aika hiljaiseloa siellä, suhteessa esimerkiksi Sotkamoon, Forsström pohtii.

– Meillä ei ole sähköjä, eikä juoksevaa vettä. Elämme niinkuin ennenkin, ilman mitään mukavuuksia. Kannamme veden kaivosta, kertoo Forsström.

– Olen ollut liian laiska laittamaan aurinkopaneelejakaan, jatkaa hän. Generaattori löytyy työmiehiä varten, jos he tarvitsevat sähköä laitteitaan varten.

Samalla kylällä asusteleva Osmo Polvinen toimi takapiruna, kun Sotkamon Teatteri Havukka keksi pyytää Forsströmiä ohjaamaan ja lavastamaan Ilmari Kiannon Punaisen viivan. Forsström on kuvataitelija ja tehnyt yhteistyötä Heinämäen Kyläyhdistyksen ja kylätalo Heiniksen kanssa järjestämällä mm. 50-vuotistaiteilijauraansa juhlistavat näyttelyt Heiniksen tiloissa vuosina 2012 ja 2013.  Ralf Forsström on myös pitänyt teatteria Tukholmassa, Ruotsissa, toiminut teatterijohtajana Åbo Svenska Teaternissa (Turun ruotsalainen teatteri) ja hänellä on takanaan n. 25 ohjausta ennestään edellä mainituissa teattereissa sekä Helsingin kaupunginteatterissa.

– Koskaan en ole töitä pyytänyt, vaan minut on aina pyydetty töihin, naurahtaa Forsström.

Punaisen viivan sovitusta kehiteltiin sitä mukaa kun ohjaaja tutustui näyttelijöihin ja tilaan. Käsikirjoitusta ei ollut, eikä Forsström usko paperityöhön teatterin tekemisessä. Tilan haasteita olivat sen muoto ja sen käyttö näytelmässä, sekä tilan valaistus.

–Luimme yhdessä yhden version kirjoista, mutta sovitus lähtee liikkeelle täysin tilan käytön mahdollisuuksista. Minulla on hyvä tilanne, että minulla on aika nerokas lavastaja, jonka kanssa teen yhteistyötä, nauraa Forsström. Hän on siis itse myös lavastanut näytelmän.

– Puvut ovat pääosin omaa kokoelmaani, samoin huonekalut. Koko kylä auttoi haalimaan kasaan mattoja, joita on ainakin 400.

Forsström pohtii näytelmän olevan naisten näytelmä.

– Vahvoja kainuulaisia naisia! Tämä on naisten näytelmä. Kuppari-Kaisakin on kuin  kainuulainen medeia ja näytelmän sankari on ilman muuta perheen äiti, jatkaa mies.

– Tästä minä tykkään, sillä myös äitini oli voimakas nainen, muistelee Ralf Forsström.

– Palaute on ollut erittäin positiivista. Tämä on näytelmä, joka on tehty kainuulaisille. Ihmiset tulevat kiittelemään kadulla tästä kokemuksesta. Näytelmää ei ole tehty kriitikoille, toteaa Ralf Forsström vielä.

Näyttämön ja katsomon yhteistila on sisustettu kauttaaltaan räsymatoilla ja yleisö istuu räsymatoin päällystetyillä kapeilla penkeillä. Ensivaikutelma tilasta on sykähdyttävä. Yleisö istuu vaatimattoman ja pienen näköisenä pitkillä penkeillä ja ylimääräiset äänet tukahtuvat räsymattoihin. Näyttelijät työskentelevät koko tilassa, joten yleisö on mukana sisällä näytelmässä, eikä katso tapahtumaa ulkopuolisen silmin.

Punainen viiiva kertoo kainuulaisesta kurjuudesta, nälästä ja siitä, kun naiset saivat vuonna 1907 äänioikeuden. Miten tuo vaikutti köyhän korpimaan asujiin ja minkälaista myllerrystä se aiheutti sen ajan yhteiskunnassa, selviää vain katsomalla tämä hieno ja tunteita nostattava näytelmä, josta löytyy upeita näyttelijäsuorituksia sekä dramaattisia käänteitä. Vaikka Ilmari Kiannon kirjoittama kirja on yli satavuotta vanha, näytelmästä onnistuu löytämään yhtymäkohtia tämän päivän pinnalla poltteleviin aiheisiin kuten politiikkaan.

Kysyttäessä miksi Kainuussa on hyvä asua ja tehdä töitä, vastaa Forsström:

– Olen tässä oppinut tietämään, miksi Suomen kulta-ajan taiteiljat kävivät täällä. Nimittäin valon takia. Tämä kesän valo on aivan ihmeellinen. Se on yksi asia. Sitten on nämä happirikkaat metsät. Kolmantena mainitsen ihmiset. Ihmiset ovat lämpimiä, niinkuin Itä-Suomen ihmiset tuppaavat olemaankin.  Tämä on kuvataitelijan huomio asiasta, luettelee Ralf Forsström.

Heinämäen kyläyhdistys & Heinis www

Kainuun kesäteatterien esitykset Korpimaassa

Yhteisöllisyys ei ole kuollut Kainuussa

Ristinkantajat
Ristinkantajat ry tarjoaa green care -palveluita, joihin kuuluu mm. sosiaalipedagoginen hevostoiminta.

Kolmen miehen halusta pitää yhteisiä kokoontumisia syntyi sotkamolainen rekisteröity yhdistys nimeltä Ristinkantajat. Mukaan toimintaan kutsuttiin vielä kaksi naista ja siitä se sitten lähti. Sotkamon seurakunnan nuorisotyön yhdistämät nuoret, nykyään jo aikuiset, ovat yhdistyksen perustajia ja aktiivisia vapaaehtoisia toimijoita. Yhdistyksen perustamisen taustalla on halu käyttää omaa osaamista ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdistyksen nimi “Ristinkantajat” tulee Jaakko Löytyn samannimisestä kappaleesta ja se kuvaa sitä, kuinka yhdistys toiminnallaan haluaa auttaa kantamaan kunkin taakkaa hetken matkaa elämässä.

Ristinkantajat ry tarjoaa green care -palveluita, joissa menetelminä ovat sosiaalipedagoginen hevostoiminta, verstastoiminta sekä luontoon ja eläimiin liittyvä toiminta. Green care tarkoittaa luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla.

Green care -toimintaa voidaan soveltaa esimerkiksi mielenterveystyössä, ikäihmisten palveluissa, hoitokotien- ja laitosten asukkaiden kuntoutuksessa ja elämänlaadun parantamisessa, päihdetyössä, nuorten tukitoiminnassa, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelussa, ympäristökasvatuksessa sekä työhyvinvointi- ja virkistyspalveluissa.

Ristinkantajien toiminnan yksi keskeinen elementti on yhteisöllisyys. Toimintayhteisöön on laskettu kuuluvan tällä hetkellä noin 50 henkilöä, tapahtumapäivinä paikalle saapuu yli 100 osallistujaa. Jokaiselle kävijälle on oma paikka ja tehtävä, omien voimavarojen ja kykyjen mukaisesti. Yhteisön nuorimmat taitavat olla tällä hetkellä vuoden ikäisiä, toisessa ääripäässä ikäihmisiksi luettavat henkilöt.

Ristinkantajat
Perinnemaalaustalkoot itse tehdyllä punamultamaalilla.

Kesäkuussa koolle kutsuttiin perinnemaalaustalkoot. Punamultamaali keitettiin jo torstaina yhteisvoimin. Lauantaina porukka kokoontui maalaamaan kanalasta hevostalliksi muuttunutta yhdistyksen kokoontumispaikkaa ja samalla tekemään hevosille laitumia. Unta ja nälkää tienaamassa oli mukana eri ikäisiä talkoolaisia. Lopputulos ilahduttaa nyt kaikkia kävijöitä. Ja valmiiksi saatu laidun kutsui hevoset kesälomalle nauttimaan vihreästä ruohosta.

Loppuvuoden ajalle yhdistyksen toimintakalenterista löytyy monenlaista tekemistä. Maalaiskahvio aukeaa pihapiiriin 3.-4.7., jolloin vapaaehtoiset järjestävät kahvion lisäksi kärryajelua hevosilla ja ponilla. Syksyllä järjestetään jokin vuodenaikaan sopiva tapahtuma ja Tapaninpäivänä talkoolaiset kokoontuvat perinteisen rekiajelun järjestämiseen. Yleisötapahtumien lomassa vapaaehtoiset saavat nauttia muun muassa pikkujouluista, niihin jokainen talkoolainen voi tulla, tällä kertaa nauttimaan olostaan ja jakamaan kokemaansa yhteisön kanssa.

Yhteisöllisyys Kainuussa ei ole kuollut, yhdessä täällä on hyvä elää ja kasvaa. Jos jokaisella on joku, kenenkään ei tarvitse olla yksin.

Kirjoittaja
Heidi Kotilainen
varapuheenjohtaja
Ristinkantajat ry
Ristinkantajat ry:n verkkosivut

 

Kainuun vuokrattavat kylätalot ja koulut

Hyrynsalmi

Hyrynsalmen Kylätalo Isku / Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry

www:  / Facebook:  Hyrynsalmen Kylätalo Isku / puh nro: (08) 615 5481 Hyrynsalmen kunta /  email:  /  vuodepaikat:  / Hinta / vrk Hinta / vkonloppu sauna ranta wc Juokseva vesi Lemmikit

Vuokraajan esittely: Iskun kylätalo on hyrynsalmen keskustassa sijaitseva peruskorjattu urheilutalo. Tilamme ovat vuokrattavissa kokoustiloiksi, perhejuhliin, koulutustiloiksi.Talollamme järjestetään nuorisodiskoja, tansseja, tanssikursseja ja voimistelua,jumppapiirejä zumbatunteja.Elokuvailtoja järjestämme pari kertaa kuukaudessa viikonloppuisin.

Kajaani

Etelä-Kajaanin Kylät ry / Toimitupa Murtsikka

www:  Etelä-Kajaanin kylät / Facebook:   / puh nro: yhdistyksen pj Sinikka Laatikainen, 050 381 1236 /  email: etelakajaaninkylatry at gmail.com / Hinta: 75€ vrk / sauna: ei / wc: ulkowc /  Juokseva vesi: on / Lemmikit: OK / Tilaisuuksien järjestäjien ohjeet / Ohjeet tuvan käyttäjille

***   ***   ***   ***   ***

Koutaniemi-Vuoreslahti kyläyhdistys ry / Koutavuores kylätalo

www: Koutavuores / Facebook: Koutavuores  / puh nro:  050-340 3013, 044-506 4479, 044-591 7337/  email:  kaisa.rikula at luonnollisesti.fi, minna.m.mustonen at gmail.com, virpi.kvick at gmail.com/  vuodepaikat:  / Hinta: 100 € vrk /  60 € 3 h  /  sauna ranta wc Juokseva vesi / Lemmikit ?

Vuokraajan viesti: Tilat: Kylätalolla on iso sali, pieni keittiö ja yksi pienempi huone (entinen opettajainhuone). Kalusteet ja astiat: Koutaniemi-Vuoreslahti Kylätalolla on kalusteet ja astiat 100 hengen tarpeisiin. Kylätalon piha: Pihalta löytyy kesäaikaan lasten kiikut ja joitakin muita telineitä. Lisäksi kolmekorinen frisbeegolf-rata. Kylätalolla on myös iso kenttä, jossa on uusi kivituhka pinta.

***   ***   ***   ***   ***

Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry / Vanahis

www:  Nakertaja / Facebook:  Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys / puh nro: 0400 794 867 /  email:  tuula.korhonen at nakertaja.net /  vuodepaikat:  / Hinta: alkaen 40€ riippuen mitä osaa talosta vuokrataan /  ESITE

Kuhmo

www:  / Facebook:   / puh nro:  /  email:  /  vuodepaikat:  / Hinta / vrk Hinta / vkonloppu sauna ranta wc Juokseva vesi Lemmikit

Paltamo

Puolanka

Ristijärvi

Ristijärven metsästysseura ry / Maja

www:  Ristijärven metsästysseura / Facebook:   / puh nro: Risto Karjalainen 050 584 2491, Jorma Härkönen 050 555 3669   /  email:  /  vuodepaikat:  / Hinta: jäsenet 30€ vrk, ei-jäsenet 50€ vrk /  sauna: puulämmitteinen / ranta: lammen uimakelpoinen ranta / wc: sisä- ja ulko wc:t /  Lemmikit: OK, jätökset siivottava /

Vuokraajan viesti: Ristijärven metsästysseuran majaa vuokrataan 50e/vrk (seuran jäsenet 30e/vrk). Sisä- ja ulkovessat. Erillinen puulämmitteinen sauna uintikelpoisen lammen rannalla. Saunakamarissa voi yöpyä, kuten myös majan yläkerrassa.
Eläimet sallittu, mutta jätökset siivottava. Sähköt aggregaatilla, jonka käyttö maksaa 5e/tunti. Jääkaappi ja kahvinkeitin käytettävissä myös aurinkosähköllä. Pitemmät vuokraukset sopimuksen mukaan.

* * *    * * *    * * *

Uvan kylätalo

www: / Facebook:   / puh nro: Veikko Jokelainen 0500 383 593  /  email:  /  vuodepaikat:  / Hinta: (soittamalla lisätietoja) /  sauna: ei / ranta: 400 m päässä uimapaikka / wc: sisäwc /  Lemmikit: OK /

Vuokraajan viesti: Paikka on passeli isompienkinkymmenien henkien kestitsemiseen, mutta vuokrataan myös vaikka muutaman hengen porukalle. Keittiö ja sali. Juokseva vesi ja sähkö. Soittamalla lisätietoja.

Sotkamo

Heinämäen kyläseura / Kylätalo Heinis /

www: Heinis ja Heinämäki Facebook: Heinis Uutiset  / puh nro: 040 733 5828 / email: heinis(a)vuokatti.net /  vuodepaikat: 20+40 hlöä patjoilla / Hinta & vrk Hinta: räätälöity tarjous /  sauna: 15 hlöä /  ranta: ei / wc: kyllä / Juokseva vesi: kyllä  / Lemmikit: ?

Vuokraajan esittely: Kylätalo Heinis koostuu kahdesta päärakennuksesta, joita ympäröi piha-alueet sekä lentopallo- ja urheilukenttä. Piha-alueelta pääsee pelaaamaan täysimittaiselle frisbeegolf -kentälle (DiscGolf Park Heinämäki). Ohessa esite kyläkeskuksen tarjoamista mahdollisuuksista. ESITE.

* * *    * * *    * * *

Nuaskylän nuorisoseura / Päivärinne

www:  / Facebook: Nuaskylän nuorisoseura ry   / puh nro:  040 75 47 903, yhdistyksen sihteeri Kirsi Suutari /  email: nuaskylan.nuorisoseura at gmail.com  /  vuodepaikat:  / Hinta jäsenet: 50€ vrk, ei-jäsenet 100 € vrk / Hinta viikonloppu pe-su: jäsenet: 100 €, ei-jäsenet 200 €  / wc: ulko-wc  / Juokseva vesi: EI, vesi on tuotava itse / Lemmikit ?

Vuokraajan viesti: Päivärinne on parhaimmillaan kesällä, sillä talossa ei ole jatkuvaa lämmitystä eikä juoksevaa vettä. Sähköt on. Vuokrahinta pitää sisällään talon ja siihen kuuluvan kaluston sekä nuotiopuut. Siivouksesta vuokraaja huolehtii itse. Nuorisoseuralta voi pyytää tarjouksen siivouksesta sekä pienimuotoisesta tarjoilusta. Keittiön varusteet: tuplakahvinkeitin, vedenkeitin, termoskannu, kaksi jääkaappia ja sähkö- ja puuhellat. Muutama tarjoiluastia, ei muita astioita.

Suomussalmi

Vaala

Onko teidän yhdistyksellä tai voittoa tavoittelemattomalla yhteisöllä kyläkoulu tai -talo, jota vuokraatte? Laita tiedot ja mahdollisesti kuva osoitteeseen konttori at korpimaa.fi niin päivitämme tiedot tähän artikkeliin!

Kainuun kesäteatterit 2015

Vaikkei ilmoista ihan heti uskoisi, kesä teattereineen on täällä. Kesäteatterikauden avaa Sotkamossa Teatteriyhdistys Havukan näytelmä Punainen viiva 26.6.

Lisätietoa esityksistä löytyy jokaisen teatterin omilta nettisivuilta.

KAJAANI
Ella ja Paterock 
Kajaanin harrastajateatteri
Teppanakeskus, Ilmarintie 6, Kajaani
www.kajaaninharrastajateatteri.fi
Esitysajat:
heinäkuu: ma 6.7. klo 18, ke 8.7. klo 18,to 9.7. klo 18, su 12.7. klo 15, ma 13.7. klo 18, ti 14.7. klo 18, ke 15.7. klo 18, su 19.7. klo 15, ma 20.7. klo 18, ti 21.7. klo 18, ke 22.7. klo 18, su 26.7. klo 15, ma 27.7. klo 18, ti 28.7. klo 18, ke 29.7. klo 18, to 30.7. klo 18
elokuu: su 2.8. klo 15, ma 3.8. klo 18, ti 4.8. klo 18
Liput: aikuiset 14 €, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, eläkeläiset, lapset yli 13 v. 10 €, lapset alle 13 v. 8 €. Ryhmäalennus: aikuiset yli 10 hlö 12 €/hlö.

Kivenpyörittäjien kylä
Paltaniemen teatteri
Eino Leino -talo, Sutelantie 28, Kajaani
www.kainuuneinoleinoseura.fi
Esitysajat:
heinäkuu: su 5.7.2015 klo 17, ma 6.7.2015 klo 15, ke 8.7. klo 19, to 9.7. klo 19, la 11.7. klo 17, su 12.7. klo 16 ja klo 19, ti 14.7. klo 19, to 16.7. klo 19, su 19.7. klo 19, ti 21.7. klo 19, to 23.7. klo 19, su 26.7. klo 16 ja klo 19
Liput: 15 €, alle 16 v. 10 €. Ryhmät 10-19 hlö 13 €/hlö, yli 20 hlö 12 €/hlö.

Kätkäläinen
Vuolijoen Näyttämötaideyhdistys ry
Pentinpuro, Mustikkakankaantie 12, Vuolijoki
www.kesateatterivuolijoki.fi
Esitysajat:
heinäkuu: pe 3.7. klo 19, su 5.7. klo 15 ja klo 19, ma 6.7. klo 19, ti 7.7. klo 19, ke 8.7. klo 19, su 12.7. klo 15 ja klo 19, ma 13.7. klo 20, ti 14.7. klo 20, ke 15.7. klo 20, su 19.7. klo 15 ja 19
Liput: 12 €, alle 12 v. 5 €

PALTAMO
Koko kaupungin Vinski
Paltamon kesäteatteri
Jokirannantie 1, Paltamo
www.paltamonkesateatteri.fi
Esitysajat:
heinäkuu: pe 10.7. klo 19, su 12.7. klo 15 & klo 19, ti 14.7. klo 19, su 19.7. klo 15 & klo 19, ti 21.7. klo 19, to 23.7. klo 19, su 26.7. klo 15 & klo 19, ti 28.7. klo 19, to 30.7. klo 19
elokuu: su 2.8. klo 19
Liput: 12 €, alle 15 v. 5 €, alle 7 v. ilmaiseksi

PUOLANKA
Jo vain, Rouva Ministeri
Askan ahertajat ry
Askanmäen kotiseututalo, Askanmäentie 25, Puolanka
Esitysajat:
heinäkuu: to 9.7. klo 18, su 12.7. klo 15, ke 15.7. klo 18, to 16.7. klo 18, la 18.7. klo 14, ke 22.7. klo 18, to 23.7. klo 18, su 26.7. klo 15, ke 29.7. klo 18, to 30.7. klo 18,
elokuu: la 1.8. klo 14, su 2.8. klo 15,

SOTKAMO
Punainen viiva
Teatteriyhdistys Havukka ry
Sotkamon työväentalo, Akkoniementie 3, Sotkamo
www.teatterihavukka.net
Esitysajat:
kesäkuu: pe 26.6. klo 19, su 28.6. klo 18
heinäkuu: ke 1.7. klo 19, la 4.7. klo 19, su 5.7. klo 14, su 5.7. klo 18, ke 8.7. klo 19, la 11.7. klo 19, su 12.7. klo 18, ma 13.7. klo 19, ke 15.7. klo 19, su 19.7. klo 18, ma 20.7. klo 19, to 23.7. klo 19, su 26.7. klo 14, su 26.7. klo 18, ti 28.7. klo 19, to 30.7. klo 19, pe 31.7. klo 19
elokuu: pe 28.8. klo 14
Liput: 15 €, alle 4 v. ilmaiseksi.

SUOMUSSALMI
Hattu päästä, hyvät herrat!
Teatteri Retikka
Lomakyläntie 25, Suomussalmi
www.teatteriretikka.net
Esitysajat:
heinäkuu: su 12.7. klo 15, ti 14.7. klo 18, to 16.7. klo 18, su 19.7. klo 15, ti 21.7. klo 18, to 23.7. klo 18, su 26.7. klo 15, ti 28.7. klo 18, to 30.7.
elokuu: klo 18, su 2.8. klo 15, ti 4.8. klo 18, to 6.8. klo 18, su 9.8. klo 13
Liput 12 €, väh. 25 hlö ryhmille liput hintaan 10 €/hlö.

Tarjoa koti puutarhasi pölyttäjälle

kimalainen-oksalla

Maaseudun muutoksen vuoksi erakkopölyttäjillä ei ole enää niin paljon pesimispaikkoja kuin aikaisemmin. Hirsirakennukset ja lahonneet aidanseipäät ovat vähentyneet mesipistiäisten, kuten kimalaisten asuinpaikkoina. Pölyttäjien olemassaolo on kuitenkin olennaista hyvän mustikkasadon tai kasvimaan antimien saamiseksi. Lisäksi mesipistiäiset ovat varsin rauhanomaisia lentäjä, joten niiden kanssa on helppo asustella yhdessä omassa pihassakin.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Sotkamossa on tehnyt opetusvideon, jolla kerrotaan miten pistiäisten pölkkypesä tehdään. Tarvitset vain puuliimaa, koivupölkkyjä, poran, muutaman kiinnityskoukun ja nippusiteitä. Valmiit pesät sijoitetaan suuaukko aamuaurinkoa kohden, rauhalliselle paikalle pihapiirissä.

Continue reading

Nälkämaassa ei näännykään nälkään

Terhi_Heimonen_Kajaani_www_0
Tervetuloa Kajaaniin!

Kainuun luullaan monesti sijaitsevan ”jossain Lapissa”, mutta tosiasiassa se on Ouluakin etelämpänä, noin 600 kilometrin päässä pääkaupunkiseudusta. Koko Kainuussa asuu alle 80 000 ihmistä. Silti sielläkin toimii esimerkiksi Vegaaniliiton paikallisryhmä ja kulttuuritapahtumia on paljon varsinkin kesäisin. 

Kainuun keskus on Kajaanin kaupunki, jonka torilla puhutaan leveällä kainuun murteella säästä, Talvivaarasta tai muista päivänpolttavista uutisaiheista.

Vegaanillekin löytyy Kajaanista syömistä, kun tietää mihin menee. Varmoja valintoja ovat Hesburgerit, joiden falafel-ateria on kastikkeet vaihtamalla vegaaninen, sekä Rosso, josta saa manteli-papupyöryköitä.

Kaupungin ravintoloista kannattaa testata myös nepalilainen ravintola Nepal Aama, kiinalainen ravintola Golden Dragon sekä Stadin Chili Pizza & Kebab, josta saa niin ikään kastikkeet vaihtamalla vegaanisen falafelannoksen. Salaattibaarit löytyvät ainakin Prismasta, Citymarketista ja Kauppapaikka 18 -kahvilasta.

Terhi_Heimonen_Tsaikka_www_0Huhut kertovat, että Cafe Mokasta saisi vegaanisia donitseja. Varmaa on ainakin se, että kahvila Murusesta saa kahviin soijamaitoa. Tulevaisuudessa he ovat luvanneet panostaa myös vegaanisiin leivonnaisiin. Teehuone Tsaikka on tunnelmaltaan viihtyisä paikka, josta saa ihanaa teetä ja päivittäin myös raakakakkuja. Pekka Heikkiseltä kannattaa hakea maankuulua tervaleipää kotiinviemisiksi. Janoisille vegaaneille löytyy kesäterasseja ympäri Kajaanin keskustaa.

Kainuussa valmistetaan sorbettia

Kainuun toiseksi suurimman paikkakunnan Sotkamon sydän on niin ikään tori. Torin laidalla sijaitseva Makea Cafe & Deli Sotkamo tarjoilee maailman ihaninta mulperimarjoilla maustettua valkoista teetä. Heilläkin on viihtyisä kesäterassi. Torin toiselta laidalta Helmin Kahviosta voi hakea luomuruisleipää piknik-evääksi tai kotiinviemisiksi.

Alkoholijuomia halajavan kannattaa suunnata Sotkamon taajamaan Ravintola Messin kesäterassille, kunhan on saanut ensin mahansa täyteen jossain muualla.

Lomapaikka Vuokatista löytyy Hesburgerin lisäksi Amarillo, jonka kasvisannoksista saa pienillä muutoksilla vegaanisia.

Itärajan tuntumassa Kuhmossa vegaani voi suunnata ainakin Kahvila-Ravintola Neljään Kaesaan, josta saa pyydettäessä runsaan salaatin.

Kainuun kaupoista löytyy melko hyvin vegaanituotteita, osin myös aktiivisten kainuulaisten vegaanien tuotetoiveiden ansiosta. Parhaimmat valikoimat ovat Kajaanin Prismassa ja Citymarketissa, mutta myös Sotkamon ja Kuhmon S-Marketeista löytyy esimerkiksi vegaanista makkaraa nuotiolle ja liuta erimakuisia soija- ja kaurajäätelöitä herkutteluun. Kannattaa kokeilla myös paikallisen Huuskolan Jäätelön valmistamia vegaanisia sorbetteja.

Kajaanista löytyvät myös Punnitse & Säästä- ja Life- myymälät. Sotkamossa voi vierailla Ihana Shopissa, joka myy muun muassa luonnonkosmetiikkaa, luomuherkkuja ja superfoodeja.

Toreilta saa kesäisin tietenkin paikallisia mansikoita ja muuta tuoretta syötävää. Heinäkuun lopulla Kainuussa pääsee poimimaan lakkaa ja vadelmaa, mikä on hyvä syy mennä luontoon retkeilemään.

Piknik Kainuun hiekkarannoilla

Tiesitkö, että Kainuussakin voi olla pitkiä hellejaksoja? Silloin kelpaa suunnata vaikka Kainuun Rivieralle eli Sotkamoon Hiukan hiekkarannalle.
Tiesitkö, että Kainuussakin voi olla pitkiä hellejaksoja? Silloin kelpaa suunnata vaikka Kainuun Rivieralle eli Sotkamoon Hiukan hiekkarannalle.

Luonto on Kainuun vahvuus ja on toki kaunista katseltavaa ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä se kannattaa kokea. Korpimaata riittää vaellettavaksi ja vesistöjä melottavaksi. Kainuu on luontopolkuja pullollaan. Aina voi hakea Tartexit, pähkinät ja kuivahedelmät Punnitse & Säästä -myymälästä ja suunnata vaikkapa Hiidenportin kansallispuistoon Sotkamoon tai Hepokönkäälle Puolangalle.

Vuokatin Katinkullasta voi vuokrata polkupyörän ja ajella Vuokatinvaaran tai Naapurinvaaran laelle ihailemaan maisemia ja syömään eväitä.

Kajaanin parhaat piknikpaikat ovat linnanraunioilla ja Paltaniemen uimarannalla. Vaalassa voi suunnata Manamansaloon, Ristijärvellä Hiisijärven hiekoille ja Sotkamossa Hiukan uimarannalle.

Jos sattuu olemaan Kainuussa jonkin kesätapahtuman aikaan, kannattaa ehdottomasti osallistua siihen. Heinäkuussa jäjestetään muun muassa Puolangan Pessimismipäivät, Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalit ja Kajaanin Runoviikko. Hevifestarina liikkeelle lähtenyt Sotkamon Syke on sittemmin laajentanut artistivalikoimaansa.

Terhi_Heimonen_Linnanrauniot2_www
Kajaanillakin on oma linnansa. Tämä turistimagneetti on rakennettu 1600-luvulla ja sijaitsee sillan alla keskellä kaupunkia

Sotkamossa kesän kohokohtiin kuuluvat moninkertaisen Suomen mestarin Sotkamon Jymyn pesäpallo-ottelut. Pesisottelu kannattaa ehdottomasti kokea jo tunnelman ja hattaramyyntikojun takia, vaikka penkkiurheilu ei olisikaan lähellä sydäntä.

 Kuvat & Teksti: Terhi Heimonen
(Julkaistu ensin Vegaaniliitto ry:n lehdessä Vegaia 6.5.2015)

“Älä kerro missä oot töissä”

Talvivaaran miehet (2015)
Talvivaaran miehet (2015)

Keskiviikkona 4.2.2015 Kajaanin Bio Rex  -elokuvateatteri täyttyi katsojista, kun Talvivaaran kaivoksesta ja sen työntekijöistä kertova Talvivaaran miehet -elokuva esitettiin ennakkoon. Elokuvan jälkeen salissa pidettiin keskustelupaneeli elokuvan ohjanneen Markku Heikkisen johdolla.

Talvivaaran miehet -elokuva lähtee liikkeelle hetkestä, jolloin eräs kaivoksen työntekijä kuolee työtapaturmassa. Tästä eteenpäin valutaan hitaasti, mutta varmasti kohti viimeisintä yt-neuvottelua. Matkaan sisältyy utopistisen näköisiä kuvia talviselta kaivosalueelta ja lähikuvaa kaivoksen työntekijöistä kirkkaissa työvarusteissa maskit kasvoillaan.

Talvivaaran työntekijät ovat elokuvan tähtiä
Dokumentaarisen elokuvan kertojina ovat kaivoksen työntekijät, jotka kertovat kainuulaisesti murtaen rehellisesti ja avoimesti omista kokemuksistaan. Ohjaaja Markku Heikkinen on saavuttanut dokumenttielokuvaansa vakavan ja paikoittain jopa synkän tunnelman, mutta josta kuitenkin huokuu ihmisläheisyys ja lempeys. Katsojan empatiat menevät täysin kaivoksen työntekijöiden puolelle, jotka ovat olleet töissä kaivoksella vaarantaen terveytensä.

Ohjaaja kertoo keskustelun aikana työntekijöitten kokeneen olleensa syyllisiä ympäristöongelmiin ja tapaan miten Talvivaarasta on uutisoitu. Monesti keskusteluissa päädytäänkin samaan lopputulokseen: “Herrat tekee päätökset, mehän ollaan täällä vain töissä.” Pinnalla pyörii myös sekä työntekijöiden että toimintaa kritisoineiden henkilöiden katkeruus valehtelemisesta yritysjohdon taholta.

Talvivaaran miehet tarjoaa ennen näkemättömiä maisemia Talvivaaran kaivosalueelta ja kamera kulkee alueilla, joissa uutisryhmät eivät ole aiemmin käyneet.

– Jatko-osasta on jo keskustelua, toteaa ohjaaja Heikkinen.

Ennakkonäytöksen ja sen jälkeisen keskustelutilaisuuden tiivistää hyvin lause: “Oliko tässä mitään järkeä?”

Elokuvan budjetti oli 96 000 €. Ensi-ilta 20.2.2015 Kajaanin Bio Rexissä. Suuret kiitokset Talvivaaralle, joka päästi työryhmän porttiensa sisäpuolelle.

Talvivaaran miehet -elokuvan Facebook-sivut
Talvivaaran miehet -elokuvan traileri Youtubessa


Sivuhuomautus:
Menimme paikalle avoimin mielin, vaikka jokaisella on jokin mielipide Sotkamossa toimivasta nikkelikaivoksesta. Avoimuudestamme huolimatta haasteeksi muodostui neutraalin näkökulman löytäminen, koska Talvivaara toimii melkein tuossa takapihalla. Miten siis kertoa elokuvasta tyrkyttämättä omaa mielipidettä itse kaivoksesta?