Kajaanin taidemuseon näyttelyvuosi 2016

Helinä Hukkataival: Martan pyykki, 2015. Performanssi, kuva Päivi Eronen
Helinä Hukkataival: Martan pyykki, 2015. Performanssi, kuva Päivi Eronen

Kajaanin taidemuseon uuden näyttelyvuoden käynnistää komeasti kuuden kokeneen, eri taiteen aloja edustavan naistaiteilijan Viisi huonetta -näyttely. Huhti-toukokuussa on tiedossa kevätrieha kaikille lapsille ja lapsenmielisille kun museon tilat täyttyvät Andy Bestin ja Merja Puustisen puhallettavilla pomppulinnaveistoksilla. Kesällä tunnelma suorastaan sähköistyy viiden italialaisen nykytaiteilijan energian olemusta pohdiskelevassa näyttelyssä. Syksyllä Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä vievät valokuviensa kautta matkalle muotokuvien maailmaan. Vuoden päätteeksi kuhmolaisten taiteilijoiden kokoama näyttely esittelee taidetta 64. leveyspiirin alueelta.

Viisi huonetta 4.2.–3.4.

Kuvanveistäjä Maija Helasvuo, performanssi- ja videotaiteilija Helinä Hukkataival, kuvanveistäjä ja kuvataiteilija Johanna Ilvessalo, kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Anni Rapinoja, taidemaalari Anne Tompuri ja taidemaalari-graafikko Annu Vertanen

Viisi huonetta -nimellä vuodesta 2007 esiintyneen eri kuvataiteen aloja edustavan rautaisen ryhmän näyttelyssä on luvassa teoksia papanakruunuista performanssiin.

Kuumaa puuroa ja kumiperunoita 14.4.–31.5.

Andy Best & Merja Puustinen

Andyn ja Merjan riemukkaat puhallettavat veistokset houkuttelevat aistimaan taidetta koko keholla. Näyttelyn aikana järjestetään myös taiteilijaparin suunnittelemaa osallistavaa työpajatoimintaa.

Transitions of Energy 16.6.–11.9.

Flavia Bigi, casaluce/geiger & synusi@cyborg, Juliana Herrero, Sissa Micheli ja Francesca Romana Pinzari

Viisi italialaista taiteilijaa tutkii teoksissaan energiaa sen erilaisissa ilmenemismuodoissa. Ääni- ja videoinstallaatioiden sekä valokuvien kautta käsitellään ihmisen henkisyyteen, tunne-elämään, ilmastonmuutokseen, virtuaalimaailmaan ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen sisältyvää energialatausta.

Näyttelyn on kuratoinut roomalainen taidehistorioitsija Lorella Scacco.

Jokamiesluokka 29.9.–27.11.

Pekka Elomaa ja Lyhdyn työryhmä

Valokuva on puheen korvike ja muistin jatke. Valokuvalla kerromme tarinoita itsestämme ja toisistamme. Kameran edessä voi ottaa haluamansa roolin, poseerata, olla tähti – ja sen takana voi uskaltautua vieraille seuduille vieraiden ihmisten seuraan.

Heti näyttelyn avauduttua on tarjolla kovan luokan konsertti, kun Lyhty ry:n musiikkityöpajasta kulttimaineeseen ampaissut punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyy Kajaanissa Kaukametsän salissa 30.9. klo 19.

Latitude 64. leveyspiiri – Tapahtumia ajassa 15.12.–22.1.2017

Ariadna Donner, Philip Donner ja Klaus von Matt kutsuvat näyttelyyn taiteilijoita samalta Venäjältä Alaskaan ulottuvalta leveyspiiriltä. Tekstiiliteosten, valokuvien, piirustusten, maalausten ja vuorovaikutteisen installaation kautta pureudutaan ajan ja paikan olemukseen.

Avoinna: su – ti, to klo 10 – 17, ke klo 12 – 20, pe – la suljettu
Taidemuseoon on vapaa pääsy!

Kajaanin taidemuseon www-sivut
Kajaanin taidemuseon Facebook-sivu

Reidar Särestöniemi Kajaanin taidemuseossa

Reidar Särestöniemi Kajaanin Taidemuseossa

Näyttelyn teokset ovat Kirsi ja Keijo Eerikäisen taidesäätiön kokoelmasta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon kanssa ja sen on kuratoinut vs. museonjohtaja Pirjo Immonen. Esillä on teoksia Särestöniemen taiteellisesta läpimurtovuodesta 1959 aina vuoteen 1981 saakka.

Reidar Särestöniemen syntymästä tuli toukokuussa kuluneeksi 90 vuotta. Kittilän Särestössä synnyinmaisemiensa keskellä pääsääntöisesti työskennellyt taiteilija aloitti näkyvän taiteilijanuransa vuonna 1959 menestyksekkäällä yksityisnäyttelyllä Galleria Pinxissä Helsingissä. Särestöniemen vapaan modernistisella otteella maalaamat jänkämaisemat poroineen ja eksyneine kaloineen saivat kiitosta syvästä luonnontunteestaan Uuden Suomen kriitikolta E. J. Vehmakselta. Erityismaininnan taiteilija sai ansiokkaasta värien käytöstään ja materiaalin käsittelystä, joka aistikkuudessaan muistutti keramiikkalaatan pintavaikutusta.

Särestöniemi oli kiihkeä luonnon puolestapuhuja; hän osallistui luonnon suojelemiseen niin maalaustensa kuin aktiivisen toimintansa kautta. Erityisesti hän oli huolissaan Lapin soista, joita silvottiin ojituksilla soiden hyötykäytön nimissä. Suot ja jängät toistuivat maalausten aiheena; Särestöniemi samasti itsensä vahvasti jänkään. Taiteilija myös esiintyi maalauksissaan usein eläinhahmoina, kuten huilua soittavana ilveksenä. Jäätyään vaille valtion apurahaa keväällä 1981 Särestöniemi kuvasi kiukkunsa ja pettymyksensä Raivoisa ilves -teoksen kyyristelevänä ja happaman näköisenä kissaeläimenä.

1970-luvun alkupuolella Särestöniemi aloitti intensiivisen omakuvien sarjan, joissa taiteilija esiintyy hivenen myyttisenä hahmona sulauttaen itseensä ihailemiensa historian merkkihenkilöiden, kuten Stalinin ja Hemingwayn piirteitä. Usein hahmoilla on sarvet, joiden välissä tai vieressä on kuunsirppi. Kuunsirppi on Särestöniemen teoksissa kautta linjan toistuva symboli, joka romantiikan tapaan viittaa haaveisiin, unelmiin ja kaipuuseen, mutta myös voimaan.

Reidar Särestöniemi (1925–1981)
Värit soivat Kajaanin kesässä
11.6.–13.9.2015 Kajaanin taidemuseossa

Avajaiset keskiviikkona 10.6. klo 18–19.
Topi Mikkola esittää katkelman Rosa Liksomin romaanin pohjalta sovitetusta Reitari-monologista.

NÄYTTELYOPASTUKSET 23.6.–7.8:
Tiistaisin lastenopastus klo 14
Keskiviikkoisin yleisöopastus klo 18
Torstaisin vartin opastus lounasaikaan klo 12

REITARI-MONOLOGI
Esitykset sunnuntaina 14.6. ja 28.6. klo 16–17. Liput 15 €. Ennakkovaraukset taidemuseosta puh. 08 6155 2599.

Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14
www.kajaani.fi/taidemuseo
https://www.facebook.com/pages/Kajaanin-taidemuseo/1061443663884729?ref=hl

Tule rakentamaan taidetta Tuija Heikuran opastuksella

Tuija Heikura, Tibokkuja Zum-Zum, lasinuppineulat puulle, 2015. Kuva Mayumi Niiranen-Hisatomi
Tuija Heikura, Tibokkuja Zum-Zum, lasinuppineulat puulle, 2015. Kuva Mayumi Niiranen-Hisatomi

Kuvanveistäjä Tuija Heikura rakentaa teoksiaan värikynien teristä, nuppineuloista, balsapuusta ja ruuvien aluslevyistä eli prikoista. Pienistä osista muodostuu suuria kokonaisuuksia, jotka syntyvät aina vuoropuhelussa tilan kanssa; taiteilija tutkiikin installaatioidensa kautta arkkitehtuurin ja kuvanveiston välistä häilyvää rajaa sekä teosten suhdetta rakennettuun ympäristöön. Teosten paikkasidonnaisuuden vuoksi Heikura ei yleensä laita samaa installaatiota uudelleen esille, vaan purkaa näyttelyn jälkeen teoksen kokonaan pois.

Pysyvästi esille jääneitä Tuija Heikuran teoksia ovat tilausteoksina syntyneet Tähdellistä-seinäinstallaatio Vaalan koulukeskuksessa vuodelta 2013 ja Nosturlandia-installaatio nykyisessä Terva-Toppilan koulussa Oulussa vuodelta 2003. Tähdellistä-teos syntyi vuorovaikutuksessa Vaalan koulukeskuksen tähden muotoisen arkkitehtuurin ja sen suunnitelleiden arkkitehtien kanssa. Teosta on työstetty osin myös vaalalaisten nuorten kanssa. Nosturlandiaan taiteilija sai innoituksen Oulun kaupungin silhuettia 2000-luvun rakennusbuumin aikana hallinneista nostokurjista.

Tuija Heikura kutsuu taidettaan ”hiljaiseksi taiteeksi”. Teokset ovat päällepäin vähäeleisiä ja käsitteellisiä mutta niiden taustalla on syvällistä filosofista pohdiskelua. Yhdeksi tärkeäksi innoituksen lähteeksi ajattelussaan taiteilija mainitsee ranskalaisen filosofin Gaston Bachelardin, jonka runollinen teos Tilan poetiikka kuuluu myös monien arkkitehtien lukemistoon.
Kajaanin taidemuseon Rakenteilla-näyttely on Tuija Heikuran yksityisnäyttely, johon on museon pyynnöstä sisällytetty myös yhteisötaiteellinen osuus työpajojen muodossa. Lapsille suunnatuissa majapajoissa lapset pääsevät leikkimään pikku arkkitehtejä rakentamalla pahvilaatikoista ja värjätyistä puutikuista asuttavaa veistosta museon yläkertaan. Alakerran isossa näyttelytilassa aikuiset ja nuoret voivat osallistua balsapuusta ja hammastikuista rakennettavan tilateoksen tekemiseen taiteilijan opastamana. Yhteisötaiteena syntyvän teoksen on tarkoitus valmistua toukokuuhun mennessä. (Teksti: Sanna Ojanne)

Työpajat nuorille ja aikuisille: ke 15.4, 22.4. ja 29.4. klo 18–19, su 19.4, 26.4. ja 3.5. klo 14–15
Lapsiperheille taiteilijan ohjaama majapaja äitienpäivänä 10.5. klo 13–16

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunta.

Naapurit Karjalainen & Karsikas museossa vielä 22.3.3015 saakka

IljaKarsikasKaivopuisto
Ilja Karsikkaan piirros lastenkirjaan Sintti Silmusuu tahtoo oppia lukemaan, 2010.

 

Kuvituksia, kirjoja, levynkansia, julisteita – elämyksiä ja keksimisen riemua koko perheelle on nyt tarjolla Kajaanin taidemuseossa, kun lapsuuden kaverit ja työhuonenaapurit esittelevät monipuolista tuotantoaan. Oivaltavan näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut hollantilainen tuote- ja sisustussuunnittelija Willem Heeffer.

Piirroksia, maalauksia, valokuvia. Typografiaa, värejä, orgaanisia hahmoja, geometrisiä muotoja. Kaikki harkitusti sekaisin. Karjalaisen (s. 1975) ja Karsikkaan (s. 1978) ensimmäinen yhteinen näyttely on runsas katsaus kuvituksen ja graafisen suunnittelun maailmaan.

Naapurukset ovat lähtöisin Kajaanista Hoikankadulta. Yhdessä he ovat leikkineet legoilla, tehneet omakustannesarjakuvalehtiä ja soittaneet monissa bändeissä. Nykyisin he työskentelevät Super 8 -työhuoneella Kalliossa, Helsingissä.

Karjalainen on suunnitellut viimeisen viidentoista vuoden aikana lukuisia kirjoja, levynkansia ja julisteita. Naapurit-näyttelyyn on valittu töitä, joissa hänen omat ideansa tulevat selkeimmin esille. Mukana on niin nousevia kuin tunnettujakin tekijöitä kuten PMMP, Kari Hotakainen, 22-Pistepirkko, Veikko Huovinen, Mirel Wagner ja Tuomari Nurmio. Lisäksi suuret valokuvat esittelevät Karjalaisen teoksia arkikäytössä: kodeissa ja kaduilla.

Siinä missä Jussi Karjalainen nostaa esille pelkästään valmiita käyttötaiteen tuotteita, on Ilja Karsikas päätynyt täyttämään yhden näyttelysalin seinät lastenkirjojen kuvitusoriginaaleilla.

Karsikas tunnetaan parhaiten juuri värikkäistä kuvituksistaan. Lastenkirjakuvien lisäksi esillä on Antti Nylénin ja Samae Koskisen kanssa tehty Kaivopuisto-installaatio sekä aivan uusia kuvituksia, mutta myös musiikkia ja liikkuvaakin kuvaa.

Tuoreimmasta päästä ovat juuri ilmestyneet  tämän vuoden ystävänpäiväpostimerkit, joiden aiheina ovat talviset kohtaamiset metsässä.

Näyttely on Kajaanin Taidemuseossa  22.3.2015 saakka.

Avoinna su-ti, to klo 10-17, ke klo 12-20, pe-la suljettu. Vapaa pääsy!

www

 

 

 

Unohdetut matonkuteet, muovipussit ja vanhat peitot saavat uuden muodon taiteilijan käsissä

Kajaanin Taidemuseon yläkerrassa korkealla ilmassa leijuu renkaita, joista roikkuu kirjavia matonkuteita melkein museon lattiaan asti. Sukulaisten vanhat vaatteet sekä peitot on kerrostettu muistuttamaan Kökarin kallioita kuvastaen aikaa ja hitaita muutoksia. Ristijärveläisen taiteiljan Riikka Keräsen käsissä unohdetut esineet, kuten vaikka muovipussit, muuttavat muotoaan esimerkiksi ryijyksi.

– Siitä on aikaa kun minä löysin nämä luhdin vintiltä. Siellä oli säkeittäin säilöttyjä muovipusseja. Samasta paikasta löysin myös muovimattoja, joten ilmeisesti nämä muovipussit oli laitettu säilöön muovimaton kudontaa varten. Halusin niitä jotenkin sitten käyttää, kun joku on nähnyt varastoinnin vaivan ja nähnyt jotain arvoa niissä. Halusin itsekin nähdä niissä jotain arvoa ja tehdä niistä jotain kaunista.

Inspiraatio Keräselle tulee työskentelyn kautta.

– Ei minulla oikeastaan ole valmista ideaa, että nyt minä teen tälläisen vaan teos syntyy sitä tekiessä. Materiaali tavallaan sanoo miten sitä täytyisi käsitellä, Keränen kertoo.

Keränen ei osta mitään teoksiaan varten  vaan kulkee silmät avoinna löytäen esimerkiksi luonnon värjäämiä styroksinpaloja, mielenkiintoisen puunrungon, eläinten luita tai mummonsa leikkaamia matonkuteita. Keräsen teoksissaan hyödyntämillä esineillä on takanaan tarina, jota ne nyt pääsevät esittelemään kulkien ensin taiteilijan käsien kautta.

– Esineiden tarina ei ole kuitenkaan se pääasia vaan se mikä niissä saa kiinnostumaan on se löytäminen. Niitä on ensin säilötty ja sitten ne on unohtuneet.

Työkaluina Keränen käyttää milloin neulaa ja lankaa, toisinaan moottorisahaa ja kirvestä. Viimeisen silauksen teos saa vielä, kun se viedään näyttelytilaan.

–  Jokainen näyttelytila on erilainen. En ihan hirveästi suunnittele etukäteen vaikka paperille teoksien järjestelyä esimerkiksi täällä Taidemuseossa vaan kun pääsee tänne tilaan niin se siitä selkiytyy, Keränen sanoo.

Näyttelyn nimi Siirtymiä tulee siitä, kun Keränen katseli Kökarissa ollessaan paikallisia kallioita. Ne eivät aina ole olleet sen näköisiä ja siinä paikassa vaan ne ovat muovautuneet ajan kuluessa ja jatkavat hidasta muutostaan, vaikka ne nähdäänkin tänä päivänä paikallaan pysyvinä. Ne tulevat myös joskus katoamaan. Hän myös mietti ihmisen aikaa ja nykyhetken kiirettä.

– Käytän paljon käytettyjä tekstiileitä töissäni, joten sekin kertoo siitä ajan kulumisesta. Näyttelyssä käytetyt materiaalit ovat jollain tapaa siirtyneet, taiteilija toteaa.

Taiteilijan työ on vienyt ristijärveläistä ympäri maailmaa mm. erilaisiin residensseihin ja hän on asunut eri puolilla Suomea. Kysyttäessä mikä Kainuussa viehättää hän vastaa pidemmittä miettimättä, että tämä on hänen kotipaikkansa.

– En näe, että Kainuu olisi mikään perähikiä siellä kaukana missä ei ole mitään, Keränen sanoo. – Täällä on luontoa ja täällä on oma rauha, vaikka ehkä välillä hieman liiankin rauhallista, Keränen naurahtaa lopuksi.

 

Riikka Keränen: Siirtymiä – tilakokemuksia löydetyistä ja unohdetuista materiaaleista
1.10. – 23.11.2014, Kajaanin Taidemuseo, Linnankatu 14, Kajaani
Näyttelyn avajaiset keskiviikkona 1.10. klo 18-20.
Riikka Keränen esittelee näyttelyn sunnuntaina 5.10. klo 15 alkaen. Vapaa pääsy.

www.riikkakeranen.com