Parisuhteista ja ihmisistä

Aidon ihmissuhteen muodostus on taitolaji. Eikä sitäkään niinkään. Parisuhdetta pitää haluta, rakentaa ja siitä pitää puhua. Mitä, missä, miksi ja milloin? Ja miten? Miksi juuri nyt? Miksi ei aiemmin? Miten me traumatisoituneet ihmiset pääsemme takaisin hevosen selkään jos vastapuoli ei ole yhtään avautuvainen tai herkkänä meidän tarpeillemme, vaikka niistä kommunikoimme? Kukaan ei oikeasti halua olla traumaattinen tai neuroottinen. Kukaan ei halua paljastaa pahimpia pelkojaan ääneen, tai silloin kun haluamme äärimmäisen paljon, että vastapuoli pitäisi meistä.

 

Joskus, ja oikeasti usemmiten on oman mielenterveyden vuoksi tarpeellista kertoa toiselle peloistaan. Pyytää apua, selvennystä, haastaa omat ja hänen toimintatavat ja kertoa, että oma olo on tuskainen, ahdistunut, epäonnistunut ja pelokas. Tai jotain ihan mitä vain.

Suurin osa ihmisistä on empaattisia. Intuitiivisia. Tuntevia ja kokevia.

Suuria ongelmia tulee yleensä silloin kun emme näe oman rakastumisemme läpi toisen puutteita tai ongelmia ja katsomme häntä vain ruusunpunaisten linssien läpi. Joskus todellisten haasteiden ja ongelmien läpi ei näe ennenkuin joku muu isompi hälytyskello soi. Joskus siihen menee 10 kk tai joskus 10 päivää. Joskus hälytyskellot soivat vasta siinä vaiheessa, kun olemme naimisissa.

Miten näitä tilanteita voisi välttää, kyselee epätietoinen?

Miten voimme pelastaa itsemme kieroutuneilta ihmisiltä? Niiltä, jotka toivovat ihan oikeasti toiselle pahaa? Eivät välitä? Kertovat valheita itsestään ja lähimmäisistään? Kertovat tarinoita, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa? Antavat ymmärtää jatkuvasti, mutta eivät ymmärrä antaa itsestään sitä pienintä palaa, minkä toinen tarvitsisi? Se pala voi olla tarina omasta epävarmuudesta. Empatiaa. Tarinoita menneisyydestä. Halaus. Hymy. Rohkaisu.

Missä on meidän inhimillinen ystävyytemme ja rakkautemme toisia kohtaan? Myös niitä kohtaan, jotka tekevät hieman väärin, mutta joille emme ihmisyytemme nimissä voi silti jättää vastaamatta, sillä haluamme patistaa heidät oikealle polulle.

Minä vain kysyn. Minä en tiedä vastausta tähän edelleenkään, mutta minä suren ihmisyyden puutteen puolesta.

Se, jolle tulee tarve kirjoittaa kello kolmen aikaan aamuyöllä on se, jota me rakastamme.

Kai on jokaisella meistä

Kai on jokaisella teistä

Oikeus omin jaloin seistä

Oikeus onneen

Oikeus rakkauteen

by: Oliver

12 AM
And her mind wanders.
She tends to think about
Something that happened
5 years ago, or something
That happened 2 hours ago,
Or something that could
happen 10 years from now.

Her mind is like a hurricane,
It´s a wreck.
It´s full of beautiful yet

Awfull thoughts.

It´s 1 AM and her mind
continues to wander.
Awfull thoughts.

It´s 1 AM and her mind
continues to wander.

299total visits,2visits today

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *