Fiilistelyä metsän keskellä

Kainarissa 19.09.2012

(laitan tämän nyt sitten tännekin, kun kerta kerroin aika paljon Terholasta tässä… 🙂

Soittelimme tänään pitkähkön puhelun vuokraisännän kanssa (mikä isäntä, ollaan vissiin samanikäisiä!? ) ja juteltin niitä näitä ja siitä lähinnä, mitä kaikkea olen täällä nyt puolentoista kuukauden aikana puuhastellut.

Kuivakäymälä on viimeistä vaille asennettu. Toisen terassin runko on tehty, mutta portaat ja toinen terassi on vielä tekemättä. Purettiin lähes läpimätä portaikko pois naisenergialla, kun äitini mies kitisi että ei sitä vielä tarvitse poistaa ja työmies sanoi, ettei ole kiirettä. Nyt portaikko on ollut kaksi viikkoa tämmöinen “kevytversio”. Toiminut ihan hyvin ja toiminee siihen asti, että saan oikeat portaat.

Minulla on mukava eläkeläispappa tekemässä näitä töitä, hän on edullinen ja puuhastelee kaikenlaista ihan vain pitääkseen kuntonsa hyvänä. Tiedättehän miten nopeasti vanhuksen kunto rapistuu, kun hän jumahtaa asuntoonsa neljän seinän sisälle ja ainut liikunta on television, keittiön ja postilaatikon välillä. Rautainen ukko tämä minun pappa onkin, kiipeäisi katollekin, jollei nuo portaat olisi niin huonot. Nekin on siis työlistalla, nuohooja antoi huomautuksen käydessään. Maalari tämä minun pappa tuntuu olevan sydämeltään, halusi ehdottomasti tulla maalamaan talon, sitten kun sen aika koittaa.

Kaksi viikkoa kerkesin olla sairaanakin, enkä saanut aikaiseksi mitään. Ottipa kyllä päähän. Nyt sitten vauhti on kiihtynyt senkin edestä, kunnallisvaalit on ensi kuussa ja luomu/lähiruoka alkaa kiinnostaa. Pitäisi päästä laulamaankin, jahka ääni kirkastuu flunssan jäljiltä.

Lasit on vieläkin kovin ruusunpunaiset. Lämmitän saunan kerran viikossa, joskus kaksi. Muina päivinä peseytyminen hoituu muutamalla litralla kuumaa vettä ja sienen avulla. Niin, ihan oikeasti. Kuumaa vettä ei todellakaan tarvitse sen enempää, siihen kun lisää kylmän veden niin saa käyttökelpoista vettä n. 6-12 litraa, riippuen miten paljon saattaa palella… En ole ikinä ollut mikään kuumassa suihkussa tai kylvyssä löträäjä, niin pikapesu on ihan paras tehdä näin.

Aikoinani kun hain työharjoitteluun Namibiaan, menin haastatteluun sillä mielentilalla, että minähän en täältä huoneesta poistu, ennenkuin sanotte minulle että pääsen mukaan. Sanoin tämän ihan haastattelijoille, ja niinhän siinä kävi, että vaikka kuinka yrittivät pelotella vesikatkoksilla, kylmällä vedelle ja vati-pesuilla, niin sinne minä sitten lopulta pääsin.

Meillä projektilaisilla oli pieni aidattu piha, jonka sisällä oli neljä taloa. Nämä olivat siis paikallisen kirkon työntekijöille varattuja vuokrataloja, ja meillä oli näistä taloista yksi. Oli siis aika luksusta, että jokainen talo oli varustettu rännisysteemillä joka keräsi sadeveden isoon, n. 3000 – 3500 litran vesisäiliöön. Tämän pihapiiri oli siis turvattu kuivalla kaudella, kun mahdollisen vesikatkon aikana tuosta vesisäiliöstä riittäisi meidänkin poppoolle (6 henkilöä) vettä yli kuukaudeksi.

Moni ei ole oikeasti kokenut vedettömyyttä, paitsi tietenkin silloin kun Nokialla ja jossain muualla Suomessa oli paskavettä sekoittunut puhtaaseen käyttöveteen niin, että vesi ei ollut juomakelpoista. Kerrostalolähiössä se on oikeasti todella hankala tilanne, jos kyseessä on esimerkiksi lapsiperhe ja vettä pitää keittää jne.

En tiedä vieläkään oikein miksi tämä veden kanssa läträäminen on minusta kivaa. Siis ainakin toistaiseksi. Ja juuri se, että voi kehaista kavereille pystyvänsä peseytymään pienellä määrällä vettä. Eihän minun pakko olisi, sillä tässä on oma kaivo ja lämmin vesi lämpiää alle puolessa tunnissa tuossa padassa…

On se kuitenkin niin, että jossain vaiheessa, kun ja jos talo on omani, niin se suihkusysteemi olisi ihan kiva asentaa paikoilleen.

Namibiassa muuten, vettä tuli aina. Se oli aina lämmintä ja vesikatkokaan ei muistaakseni pisimmillään kestänyt kuin alle vuorokauden. Paine vaihteli kyllä, mutta niihän se tekee muuallakin päin maailmaa.

87total visits,1visits today

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *